Dataa kinttupolun leveydeltä – operaattori pitää huolen siitä, että etätyöläisten on pakko hylätä maaseutu
Haluaisin tehdä etätöitä maaseudulla, mutta heikkenevät tietoliikenneyhteydet eivät sitä kohta enää mahdollista. Minä voin siirtyä kaupunkiin, mutta mitä voivat tehdä alueen yritykset ja maatilat? Entä asukkaat, joiden terveydenhoidossa siirrytään yhä enemmän etävastaanottoihin?
Maaseudun Tulevaisuutta kustantava Viestimedia oy mahdollistaa töiden tekemisen mistä päin Suomea tahansa. Käytännössä operaattorit kuitenkin ohjaavat työntekijät takaisin kasvukeskuksiin. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääMaaseudun Tulevaisuuden toimitus väisti Suomeen vyörynyttä koronapandemiaa siirtymällä etätöihin 12.3.2020. Sittemmin malli todettiin niin toimivaksi, että olemme voineet jo usean vuoden ajan itse valita, missä teemme työmme.
Itse olen tehnyt töitäni MT:n toimitussihteerinä ja toimittajana usean kuukauden ajan vuodesta Pohjois-Pirkanmaalla.
Toimittajan työt sujuivat maaseudulla alkuun ihan kohtuullisesti, sillä nykyiset työkalumme vaativat varsin maltillisesti nettikaistaa. Suunnilleen samalla pärjää, millä pystyy katsomaan ohjelmia suoratoistopalveluista.
Sen sijaan toimitussihteerien ohjelmat vaativat huomattavasti enemmän vakaata datasiirtokapasiteettia. Pienikin katkos voi pakottaa aloittamaan alusta esimerkiksi kokonaisen printtilehden sivun työstämisen.
Toimitussihteerivuorot hitaan ja pätkivän yhteyden varassa ovatkin olleet yhtä painajaista.
Käytössäni on kaksi Elisan liittymää: itse kustannettu mobiililaajakaista sekä työnantajan puhelinliittymä. Kuuluvuuskarttojen mukaan Elisa tarjoaa alueellamme parhaat yhteydet.
Ryhdyimme korjaamaan tilannetta uusimalla reitittimen. Ei apua.
Sen jälkeen investoimme noin tuhat euroa asennuttamalla vanhan tv-antennin tolppaan ulkoantennin. Asentaja saapui rehvakkaiden lupausten kera ja oli suhteellisen varma siitä, että pian data juoksee niin ettei perässä pysytä.
Testattuaan aikansa antennin suuntauksia hän joutui myöntämään, ettei yhdestäkään lähiseudun kolmesta mastosta saa kummoistakaan kaistaa aikaiseksi. Yksinkertaisesti teho vain puuttuu.
Elisan kuuluvuuskartalla tilanne näyttää sen sijaan loistavalta. ”Asut 5G-alueella!” se julistaa. Toki kuuluvuutta kuvaavalla kolmen tähden asteikolla 5G-kaistaa luvataan vain yhden tähden verran, eikä 5G-kykyinen puhelimeni edes löydä koko verkkoa.
Sen sijaan 4G Max 100M -liittymälle luvataan kolmen tähden kuuluvuus.
Elisan mukaan tällä liittymällä arvioitu tiedonsiirtonopeus on 5–100 megabittiä sekunnissa. Kolmen tähden alueella voisi olettaa nopeuden olevan lähempänä vaihteluvälin ylä- kuin alapäätä.
Traficomin Bittimittari-sovelluksella mitattaessa nopeus ei juuri koskaan mahdu vaihteluväliin. Tyypillinen nopeus on 0,3–4,5 megabittiä sekunnissa. ”Pätkii!”, luonnehtii Bittimittarin sanallinen arvio.
Syystä tai toisesta verkkoyhteys vain heikkenee, eikä toimitussihteerin töitä pysty enää maalla tekemään. Yhä useammin myös toimittajan työkaluilta loppuu kaista kesken.
Minä voin aina siirtyä toimituksen tiloihin Helsinkiin, mutta mitä tekevät vakituiset asukkaat? Maatiloilta viranomainen vaatii esimerkiksi tukihakemuksen tekemistä netissä. Hyvinvointialueet taas haluavat siirtää osan hoitotyöstä etäyhteyksien päähän.
Teleoperaattoreita tilanne ei käytännössä kiinnosta, onhan asiakkaiden enemmistö kaupungeissa. Viranomaisille taas riittää, että hätäpuhelun voi soittaa.
Vaan eivätpä puhelutkaan enää joka paikassa onnistu.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n pääkirjoitustoimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
