Rokotusvastaisuuteen puututtava ajoissa

Rokotuskattavuus on Suomessa yhä hyvä. Kuva: Sanne Katainen

Pääkirjoitus|Terveydenhuolto

28.7.202618:30

Pääkirjoitus

Jussi Orell

Rokotuskattavuus on Suomessa yhä korkealla tasolla, mutta merkkejä rokotevastaisuuden lisääntymisestä on. Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen neuvoloissa on käyty aiempaa enemmän keskusteluja rokotteiden tarpeellisuudesta. Terveydenhoitajat ovat havainneet sosiaalisen median, erityisesti TikTokin sisällön vaikuttavan perheiden käsityksiin rokotuksista. Somessa leviää sekä tarkoitushakuista että vääriin luuloihin nojautuvaa sisältöä, joka ei perustu tutkittuun tietoon. Osa perheistä kokee lisäksi rokotustarpeen vähentyneen, koska vakavat tartuntataudit eivät näy arjessa, kuten menneinä vuosikymmeninä.

Jotkut saattavat muistella sikainflunssarokotteen aiheuttamia narkolepsia-tapauksia tai koronarokotteiden sivuvaikutuksista käytyä keskustelua. On syytä muistaa, että vakavia haittavaikutuksia kokeneiden määrä on häviävän pieni suhteessa rokotetun väestön kokonaismäärään.

Rokotusvastaisuus korostuu perheissä, joissa elämää ohjaa vahva uskonnollinen vakaumus tai luonnonmukaisen elämäntavan ideologia. Taustalla vaikuttaa myös yksilöllisyyden korostuminen. Terveyteen liittyvät päätökset halutaan tehdä itsenäisesti viranomaisohjeistuksen sijaan. Tällöin tietoa haetaan verkosta, jossa sen oikeellisuudesta ei ole takeita (MT 17.7.).

Perheiltä toivoisi ymmärrystä siitä, että rokotteiden ottaminen ei ole vain yksilöllinen asia. Laumasuoja tauteja vastaan muodostuu ainoastaan silloin, kun rokotettujen joukko on riittävän laaja. Vaikka elämme korostuneen yksilöllisyyden aikaa, tietyissä asioissa silläkin on rajansa.

Vuonna 2023 syntyneistä lapsista 2,2 prosenttia on täysin rokottamattomia. Määrä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan noussut, sillä rokottamattomien lasten osuus 2016–2019 syntyneistä oli noin yhden prosentin luokkaa. Rokottamattomien lasten osuus on erityisen korkea Ahvenanmaalla, 5,2 prosenttia. Itä-Uudenmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla rokottamattomien lasten osuus on yli kolme prosenttia.

Sen sijaan Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Kymenlaaksossa täysin rokottamattomien osuus on edelleen yhä vain yhden prosentin tasolla.

Eroja on myös rokotteiden välillä. Niin sanotun viitosrokotteen kattavuus on lähes koko maassa erittäin korkea. Rokote suojaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-bakteerin aiheuttamilta vakavilta infektioilta. Sen sijaan tuhkarokolta, sikotaudilta, vihurirokolta ja vesirokolta suojaavan MPRV-rokotuksen kattavuus on laskenut kolmena vuonna peräkkäin.

Vaikka tilastoihin voivat eri alueiden osalta hieman vaikuttaa rokotusten järjestämiseen tai raportointiin liittyvät syyt, yleiskuva on selvä. Rokotuskattavuus on hyvä, mutta viitteitä kriittisyyden yleistymisestä on.

Eräiden Euroopan maiden kaltaista yleistä rokotuspakkoa tiettyjen rokotteiden osalta Suomeen tuskin nykytilanteessa tarvitaan. Velvoittavuus voisi johtaa terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan tunnetun kriittisyyden lisääntymiseen.

Tutkittuun tietoon pohjautuvaa valistusta tautien torjunnasta on sen sijaan tehostettava. Huomiota pitää kiinnittää kantaväestön lisäksi maahanmuuttajiin, joista osa saapuu Suomeen maista, joissa tietoisuus rokotusten tarpeellisuudesta on puutteellista. Hyvinvointialueille aiheutuu tästä kustannuspainetta tulkkauskulujen vuoksi, mutta viestin perillemenon varmistaminen on tärkeää.