Uusi kilpailija tekee hyvää ruokakaupalle – keskittymiskehityksen kääntäminen vaatii toimia lainsäätäjältä

Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Pääkirjoitus|Kauppa

20.1.202505:30

Kolumni

Niklas Holmberg

Suomalaisessa ruokakaupassa kuultiin pitkästä aikaa uutinen, kun Tokmanni kertoi aloittavansa ruokakaupassa yhteistyön kansainvälisen Spar-ketjun kanssa. Yhtiön tavoitteena on, että kaikki Tokmannin nykyiset 20 tuore-elintarvikeosastoa palvelevat asiakkaitaan Spar-konseptin mukaisesti tulevien vuosien aikana. Tulevina vuosina myymälöitä voi tulla lisää. Hollantilaisella Spar-brändillä on Suomessa pitkä historia. S-ryhmä osti suurimman osan Suomen Sparin kaupoista vuonna 2005. Maailmanlaajuisen brändin alla toimii noin 14 000 myymälää ympäri maailmaa. Yhteistyö ison kansainvälisen toimijan kanssa tuo Tokmannille mahdollisuuden tehokkaisiin hankintoihin. Toimitusjohtaja Mika Rautiaisen mukaan Tokmanni aikoo pärjätä ruokakaupan kisassa nimenomaan hinnalla. Se voi tarkoittaa tuontiruuan isoa osuutta valikoimassa.

Kilpailun lisääntyminen päivittäistavarakaupassa on myönteinen uutinen. Viime vuosina ala on keskittynyt entisestään ja S-ryhmän markkinaosuus lähentelee 50 prosenttia. Muutaman kymmenen myymälän voimin Tokmanni Sparit eivät ruokakaupan tasapainoa vielä hetkauta. Edellisen Sparin jäljiltä on edelleen voimissaan noin viidenkymmenen liikkeen M-ketju, jonka markkinaosuus lasketaan prosentin kymmenyksissä. Halpaketju Lidl ei ole myöskään onnistunut merkittävästi kasvattamaan osuuttaan kaupassa. Suomalaiset ostavat päivittäistavaransa pääosin suurista marketeista. Niiden rakentaminen taas vaatii isoja investointeja ja sopivia tontteja, jotka ovat jo pitkälti nykyisten toimijoiden käytössä. Päivittäistavarakauppa on 23 miljardin euron bisnes. Uusien toimijoiden kiinnostus kertoo, että alalla katteet ovat kohdallaan. Tokmannin perustaja ja ex-omistaja Kyösti Kakkonen totesi Ylellä, että ruokakauppa ”ryöstää” kuluttajia, kun maanviljelijät jäävät samalla ilman kohtuullista osuutta ruuan hinnasta. Tilanteen korjaaminen edellyttää paitsi uusia toimijoita, myös lainsäätäjän toimia. Pöydälle pitää tarvittavat muutokset niin kilpailulakiin, verotukseen kuin kaavoitukseenkin. Reilu ja tehokkaasti toimiva päivittäistavarakauppa on kaikkien suomalaisten etu.