SDP paalupaikalta kohti vaaleja, keskusta voi nousta avainsasemaan

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on suomalaisten tämänhetkinen suosikki seuraavaksi pääministeriksi. Kuvassa Lindtman saapumassa puoluekokoukseen touko-kuussa Tampereella. Kuva: Rami Marjamäki

Pääkirjoitus|Politiikka

23.6.202618:30

Pääkirjoitus

Jussi Orell

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman olisi suomalaisten suosikki seuraavaksi pääministeriksi, jos vaalit pidettäisiin nyt. Tämä käy ilmi Maaseudun Tulevaisuuden teettämästä mielipidekyselystä (19.6.). Kantarilla teetettyyn kyselyyn vastasi reilut tuhat Manner-Suomessa asuvaa täysi-ikäistä suomalaista.

Lindtmania äänestäisi 17 prosenttia vastanneista. Toiseksi suosituimpia ovat keskustan Antti Kaikkonen ja perussuomalaisten Riikka Purra, jonka kummankin kannatus on 11 prosenttia. Pääministeripuolue kokoomuksen Petteri Orpo yltää yhdeksään prosenttiin. Näyttää siltä, että hallituksen sopeutuspolitiikka on iskenyt kovemmin pääministerin kuin valtiovarainministerin henkilökannatukseen. Helsingin Sanomien puoluegallupissa kokoomuksen kannatus (17,4 %) oli selvästi perussuomalaisten kannatusta (13,6 %) suurempaa.

SDP:llä on paalupaikka MT:n pääministerikyselyn lisäksi HS:n puoluemittauksessa (24,1 %), vaikka suosio on hienoisessa laskussa.

Vastanneista 15 prosenttia ei osannut nimetä suosikkiaan. 13 prosenttia kokee, ettei kukaan puheenjohtajista ole paras pääministeriksi. Toivottavasti kyynisyys vähenee ennen vaaleja.

Puheenjohtajien kannatuksen laahaaminen puolueiden kannatuksen jäljessä selittynee epätietoisten suurella määrällä osittain, mutta ei kokonaan. Merkittävästi puolueensa suosiosta jää Orpo. Myös Lindtmanin ja SDP:n kannatukset eroavat useita prosenttiyksikköjä.

Kysely tehtiin toukokuun lopussa, joten siihen eivät ole vaikuttaneet Sofia Virran Erikoisjoukko-kohu eivätkä kesäkuun puoluekokoukset. Tulokset antavat silti kuvan puheenjohtajien ja puolueiden välisistä kannatuseroista.

Puheenjohtajien kannatuksella on iso merkitys henkilöityneessä politiikassa. Ensi kevään vaalien keskiössä ovat julkinen talous ja miljardien sopeutukset. Eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat sitoutuneet velkajarruun velkaantumisen saamiseksi hallintaan. Vasemmistoliitto on ollut puoluekannatusmittauksissa nousussa, mutta MT:n kyselyssä puheenjohtaja Minja Koskela jäi samoihin lukemiin Sofia Virran kanssa (7 %).

Puheenjohtajien vaikea tehtävä on kertoa, miten sopeutukset tehdään niin, että ne eivät syö puolueen kannatusta. Puolueiden on kerrottava linjauksistaan hyvissä ajoin, jotta äänestäjät voivat ottaa ne huomioon valintoja tehdessään.

SDP:n etumatka näyttää sekä puolue- että puheenjohtajakyselyiden perusteella turvalliselta. Vaaleihin on kuitenkin vajaa vuosi aikaa, joten paljon ehtii tapahtua. Kokoomus tunnetaan vahvana kampanjapuolueena ja perussuomalaisten loppukiri on nähty aiemminkin.

Mielenkiintoa liittyy myös keskustan vaalikuntoon, sillä puolue voi nousta ratkaisevaan asemaan hallitusta muodostettaessa. Taustakeskusteluissa puolueen rajana hallitukseen menemiseksi pidetään 15 prosentin kannatusta. Se on saavutettavissa, mutta vaatii viestin terävöittämistä. HS:n mittauksessa kannatus oli 13,6 prosenttia. Maltillisena pidetyn puheenjohtaja Kaikkosen jaettu kakkostila MT:n kyselyssä antaa kuitenkin hyvät lähtökohdat vaalityölle.

Täysin poissuljettu ei ole kolmen perinteisen puolueen eli SDP:n, kokoomuksen ja keskustan hallitus, vaikka sitä ei tässä vaiheessa pidetä todennäköisimpänä vaihtoehtona. Edellytyksiä tälle voi kuitenkin lisätä se, että Lindtman, Orpo ja Kaikkonen edustavat puolueissaan keskitietä ja ovat persoonina maltillisia.