Vihreää kasvua tuonnin tilalle

Suomen talous on pärjännyt hyvin verrattuna monen muuhun EU-maahan verrattuna. Myös kansainväliset luottoluokituslaitokset ovat luottaneet Suomen talouteen niin paljon, että Suomi on harvoja AAA-luokituksen saaneita EU-maita.

Suomen taloustilanne ei ole kuitenkaan hyvä, ja se näkyy työttömyyden kasvun lisäksi myös ulkomaankaupassa.

Vaikka tuonti supistui Tullin ennakkotietojen mukaan helmikuussa edelliseen vuoteen verrattuna 14 prosenttia 4,4 miljardiin euroon, jäi kauppatase 85 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kahden ensimmäisen kuukauden aikana alijäämää on kertynyt jo puoli miljardia euroa.

Vaikka vuosi sitten alijäämä oli tammi-helmikuussa lähes kaksinkertainen tämän vuoden vastaavan aikaan verrattuna, on taloudellinen toimeliaisuus hiipunut selvästi.

Suomalaisen teollisuuden rakenteesta kertoo, että viennin tärkeimpiä kasvualoja olivat alkuvuoden aikana öljytuotteet ja mekaanisen metsäteollisuuden tuotteet. Eniten vähenivät sähkötekniikan sekä raudan ja teräksen viennit.

Viime vuonna Suomen tavarakaupan alijäämä oli noin 2,4 miljardia euroa. Yksi merkittävä syy alijäämään on ruoka.

Maa- elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n tiistaina julkaisemien tietojen mukaan ruuan ja muiden maataloustuotteiden tuonnin arvo kasvoi viime vuonna seitsemän prosenttia.

Koska vienti kasvoi vain 1,2 prosenttia, lisääntyi maataloustuotteiden alijäämä yli kolmeen miljardiin euroon. Alijäämä maataloustuotteissa oli siis suurempi kuin koko tavarakaupan alijäämä. (MT 17.4.)

Tilastot eivät kerro koko totuutta, koska maataloustuotteisiin lasketaan niissä myös esimerkiksi joitakin bioenergian raaka-aineeksi tuotavia tuotteita. Maataloustuotteiden kauppataseen alijäämää kasvattavat myös sellaiset tuotteet kuin hedelmät, kahvi, alkoholi ja tupakka.

Kehityssuunta on kuitenkin selvä. Ruuan tuonti on kasvanut vientiä nopeammin vuodesta 1995 lähtien. Ennen Suomen EU-jäsenyyttä alijäämä oli noin 0,6 miljardia euroa.

Alijäämä kasvaa myös sellaisissa tuotteissa, joiden tuottamiseen Suomessa on hyvät mahdollisuudet. Nyt tuonnilla korvataan yhä enemmän kotimaista lihaa, kalaa ja maitotuotteita. Esimerkiksi suomalaisten käyttämistä maitotuotteista jo kolmannes oli viime vuonna tuontitavaraa.

Ruuan tuonnin kasvu näyttää jatkuvan edelleen.

Kotimaisen maatalouden heikon kannattavuuden takia omavaraisuus erityisesti kotieläintuotteissa on vähentynyt jo vuosia. Sianlihan tuotanto väheni viime vuonna 11 prosenttia, ja Suomesta on tullut sianlihan nettotuoja ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.

Jokainen tietää omasta taloudestaan, ettei kovin pitkään voi syödä enemmän kuin tienaa. Sama pätee myös kansantalouteen. Tuonnin arvo ei voi loputtomasti olla vientiä suurempaa.

Velaksi elämiseen tulee jossain vaiheessa raja vastaan. Ellei sitä rajaa itse aseteta, sen tekevät muut. Tämän ovat saaneet muun muassa kreikkalaiset huomata.

Suomeen tuodaan paljon muitakin sellaisia tuotteita, joita voitaisiin tehdä itse. Meille tuodaan muun muassa energiaa öljynä, sähkönä ja kivihiilenä. Kivihiilen tuonti on jopa voimakkaassa kasvussa EU:n tasolla tehdyistä ilmastosopimuksista huolimatta.

Vaikeassa taloustilanteessa kotimaisen tuotannon pitää olla valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Tuontia korvaava tuotanto on yhtä arvokasta kuin viennin lisääminen.

Tuonti- ja vientitilastojen perusteella nyt on vähät resurssit panostettava vihreään kasvuun eli kotimaiseen ruokaan ja uusiutuvaan energiaan.