Alhaiset tuottajahinnat romuttavat ruokajärjestelmän

Naudan jauhelihasta on kevään aikana tullut ruuan tuottajahintojen kestämättömän hinnoittelun hyvä huono esimerkki. Kuva: Oskar von Essen

Kevään aikana naudan jauhelihasta on tullut suomalaisen ruuantuotannon ja ruokaturvan symboli. Kauppojen tyhjät jauhelihahyllyt ovat saattaneet tulla kuluttajille suurena yllätyksenä, mutta alan vastuullisille toimijoille sen ei olisi pitänyt olla yllätys.

Naudanlihan niukkuus on eurooppalainen ilmiö. Aiemmin kauppa pystyi korvaamaan kotimaisen lihan puutteen tuomalla lihaa muualta. Nyt se on liian kallista. Suomessa tuottajahinnat ovat jääneet kauas eurooppalaisesta hintatasosta.

Pitkään jatkuneesta pulasta huolimatta tuottajahintojen nousu on ollut Suomessa vaisua. Toukokuun viimeisellä viikolla sonnin hinta jopa laski edellisen viikkoon verrattuna. (MT 16.6.)

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi ja erikoistutkija Csaba Jansik totesivat mielipidekirjoituksessaan, ettei markkinatalous toimi naudanjauhelihamarkkinoilla. Tilanne osoittaa heidän mielestään, että markkinat eivät aina automaattisesti korjaa tällaisia vääristymiä – ainakaan silloin, kun yksi osapuoli käyttää ylivaltaa ilman vastavoimaa. (HS 13.6.)

Niemen ja Jansikin mukaan hinnan pitäminen alhaalla on kaupalta kilpailustrateginen valinta. Vaikka naudanjauhelihasta on pulaa, kaupat eivät halua maksaa siitä enempää, koska se pakottaisi nostamaan kuluttajahintoja. Tämän pelätään kirjoittajien mukaan johtavan asiakasmenetykseen, koska jauheliha on niin sanottu sisäänvetotuote, jonka hinta vaikuttaa koko kauppaketjun hintamielikuvaan.

Tuottajien esittämä kritiikki kaupan ylivallalle saa Niemeltä ja Jansikilta ymmärrystä. Heidän mielestään jauhelihapula toimii esimerkkinä, jossa tämä tuottajien kritiikki saa konkreettista näyttöä. ”Riskit jäävät tuotantopäähän ja tuottajat saavat markkinatalouden logiikan näkökulmasta hyvin kummallisen viestin: jopa tilanteessa, jossa tuotteestanne on pulaa, ette voi saada lisähintaa”.

Yksi syy markkinatalouden toimimattomuuteen on keskittyneen kaupan lisäksi pitkät sopimukset. Isot kauppaketjut ilmoittivat kuitenkin viime viikolla, että ne nostavat naudanjauhelihan ostohintoja ennen sopimuskauden päätymistä.

Lidlin kaupallisen johtajan Jochen Friesin mukaan myös jauhelihan kuluttajahinnat nousevat, mutta isomman osan ketju ottaa omista katteistaan. Freisin mielestä Suomessa on totuttu liian halpaan jauhelihaan. Hän sanoo suoraan sen, mistä tuottajat ovat puhuneet vuosia: ”Näin halpa jauhelihan hinta on kestämätön ajatellen koko ruokajärjestelmää”. (Lidl 13.6.)

Atria Suomen lihaliiketoiminnasta vastaavan johtajan Markku Hirvijärven mukaan myös K-ryhmä ja S-ryhmä ovat samalla asialla. Hänen mielestään on hyvä, että kaupan ketjut ovat mukana ja asiaa ratkotaan yhdessä. (IS 13.6.)

Kauppa ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan siihen, nostavatko lihatalot myös tuottajahintoja. MTK:n viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Jussi Martikainen pitää kaupan kampanjaa tervetulleena, mutta hänen mukaansa on olennaista, valuuko hinta myös tiloille asti.

Nopeaa helpotusta ei ole luvassa, koska tuotannon kasvattaminen vie vuosia. Vaikka osa lihasta tuotetaan puhtaasti naudanlihatiloilla, Suomessa valtaosa naudanlihatuotannosta on sidoksissa maidontuotantoon.

Tietenkin on hyvä, että kauppa on nyt reagoimassa jauhelihapulaan, mutta sama ongelma koskee kaikkea kotimaista ruuantuotantoa. Orastava ongelma pitäisi kitkeä ajoissa.

EU:n ruokajärjestelmä perustuu ruuan ”hinnanalennuskorvauksiin”, joita kutsutaan maataloustuiksi. Vaikka tukia ei ole rahoituskauden aikana suoraa leikattu, on inflaatio leikannut niistä suuren osan. Seuraavalle rahoituskaudelle on kovat paineet tukien leikkauksiin. Jos tuottajahintoja ei vastaavasti nosteta, ei ruokajärjestelmä kestä liian halpoja hintoja.