Metsänomistajakunta ikääntyy, joten nuoria tulee kannustaa metsänomistajaksi

Heli Hongisto otti Hongiston metsätilan hoidettavakseen parikymppisenä vuonna 2014. Sukupolvenvaihdosta helpotti, että hän oli saanut jo oppia metsäalalle isältään Arto Hongistolta. Kuva: Kai Tirkkonen

Sekä maataloudella että metsätaloudella on yhteisenä ongelmana puute tilanpidon jatkajista. Maatilojen määrä on laskenut rajusti ja tällä hetkellä Suomessa on maatiloja vain noin 42 000. Vaikka maatiloihin liittyviä sukupolvenvaihdoksia koskevat edut ovat puhtaita metsätiloja edullisemmat, tehdään niitäkin todella vähän.

Sukupolvenvaihdosten määrä on pieni ja tilojen määrä vähenee edelleen. Viime vuonna nuoren viljelijän aloitustukea myönnettiin 230 hakijalle. Vuonna 2018 aloitustukea sai 470 nuorta tilanjatkajaa (MT 15.1.).

Yksityisiä metsänomistajia Suomessa on noin 620 000. Kymmenen vuoden välein tehtävän metsänomistajakunnan rakennemuutosta kartoittava suurtutkimus tehtiin viimeksi vuonna 2020. Sen mukaan puolet metsänomistajista oli jo täyttänyt 65 vuotta.

Suurten ikäluokkien ikääntymisen seurauksena metsätilojen sukupolvenvaihdokset koskevat todella suurta määrää suomalaisia. MT:n tuoreeseen kyselyyn vastanneista metsänomistajista noin kolmanneksella metsätilan sukupolvenvaihdos on ajankohtainen. Vaikka sukupolvenvaihdoksen arvioidaan olevan ajankohtainen, vaihdosta lykätään tilastojen mukaan usein kauemmaksi. (MT 22.4.)

Metsäkeskuksen tietojen mukaan uusille metsänomistajille tehtyjen lainhuutojen määrä on romahtanut. Kymmenen vuotta sitten uusia metsänomistajia tuli vuosittain noin 10 000, mutta viime vuosina määrä on jäänyt reiluun kuuteen tuhanteen.

Metsät ovat vahvasti myös tunneasia. Lähes 80 prosenttia vastanneista haluaa pitää metsät suvulla siirtämällä metsät seuraavalle sukupolvelle, yhden sukupolven yli tai jollekin muulle sukulaiselle. Kyselyyn vastanneista vain kaksi prosenttia suunnitteli myyvänsä metsänsä suvun ulkopuolisille ja kolme prosenttia harkitsee metsien liittämistä yhteismetsään (MT 22.4.).

Pellervon taloustutkimus PTT:n Metsän verran tietoa -hankeen tulokset ovat linjassa MT:n kyselyn kanssa. PTT:n mukaan yli kolmasosa metsänomistajista ei myisi metsäänsä mistään hinnasta perheen ulkopuolisille (PTT 23.10.2023).

Metsäkeskuksen metsätilarakenteen asiantuntija Esa Lappalaisen mukaan yksi syy sukupolvenvaihdosten lykkäämiseen on, että se koetaan vaikeaksi asiaksi. Hän muistuttaa, että vaihdos tulee sitä vaikeammaksi, mitä myöhäisemmäksi se menee. Lopulta sukupolvenvaihdos saattaa olla syystä tai toisesta myöhäistä. (MT 3.1.)

Lappalaisen mukaan metsätilojen sukupolvenvaihdosten väheneminen johtuu muun muassa verotukseen liittyvästä epävarmuudesta..

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelma on metsäpoliittisesti hyvä, mutta sen toteuttaminen on nykyisessä taloustilanteessa epävarmaa. Ohjelmassa luvataan muun muassa nostaa metsävähennystä.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) muistuttaa, että metsävähennyksen nosto kuuluu valtiovarainministeriön valmisteluvastuuseen. Vaikka metsävähennyksen nosto vähentäisi verotuloja, on se Essayahin mukaan perusteltua. Vähennys vaikuttaa hänen mielestään puun markkinoille tuloon ja kannustaa metsänomistajia kasvattamaan metsäomaisuuttaan.

Suomalaiset metsät kiinnostavat ulkomailla. EU:ssa on kova halua saada päättää metsiemme käytöstä ja metsärahastot kiinnostavat ulkomaisia ostajia. Ulkomainen metsänomistus vähentää myös verotuloja.

Metsät ovat tärkein luonnonvaramme ja niistä on pidettävä kiinni. Perhemetsätalous on paras keino myös turvata metsien monimuotoisuus, koska yli 600 000 metsänomistajalla on erilaisia tavoitteita metsiensä suhteen. Metsissä korostuu ylisukupolvinen ajattelu. Myös siksi nuorille pitää tarjota mahdollisuus ja kannustaa heitä metsänomistajiksi.