Politiikka

Joka neljäs haluaa tehdä enemmän etätöitä kuin ennen koronaa – "Tuottavuus ja työhyvinvointi lisääntyivät, kun ei tarvinnut stressaantua liikenneruuhkissa"

Asiantuntijan mukaan etätyö ei voi korvata työkavereita, vaikka työyhteisössä olisi ristiriitoja.
Harri Kallio-Kurssi
Kuvitus: Heta-Linnea Kovanen

Joka neljäs suomalainen haluaa tehdä koronaepidemian jälkeen enemmän etätöitä kuin ennen epidemiaa, MT:n kesäkuussa teettämä kyselytutkimus kertoo.

Viidennekselle riittää sama määrä etätöitä kuin ennen epidemiaa. Vajaa puolet ei halua tehdä etätöitä, kun koronasta on selvitty.

Etätöitä haluavat lisää etenkin pääkaupunkiseudulla asuvat ja akateemisesti koulutetut. Nämä ryhmät ovat myös tehneet etätöitä selvästi useimmin koronaepidemian aikana.

Miehet ovat tehneet ja myös haluavat tehdä etätöitä hieman naisia yleisemmin.

Juhannuksen alla tehdyn kyselyn mukaan joka kolmas suomalainen kertoo työskennelleensä etänä koronaepidemian aikana. Työikäisistä osuus on vielä suurempi.

Eniten etänä ovat työskennelleet johtajat, ylemmät toimihenkilöt ja opiskelijat, joista reilusti yli puolet kertoo työskennelleensä kotoa käsin.

Uusi piirre on sosiologian professori Harri Melinin mukaan se, että nyt myös muut kuin ylemmät toimihenkilöt ottivat etätyön haltuunsa.

”Maanviljelijöillä ja bussikuskeilla luku on luonnollisesti nolla. Nyt uutta on se, että myös sihteerit ja valmistelevaa työtä tekevät olivat etänä.”

Tutkimusjohtajana Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa työskentelevä Melin tähdentää, että kyselyissä on äärimmäisen tärkeää tietää vastaajien tausta.

”Ylempiä toimihenkilöitä alkaa olla aika paljon väestöstä, jopa neljännes. Heille etätyö on ollut tuttua aiemminkin.”

Työministeriö on Melinin mukaan kannustanut etätyöhön jo vuosia, koska siinä on nähty hyötyjä ilmaston ja työhyvinvoinnin kannalta.

Etätyön tutkija muistuttaa, että koko etätyökäytäntö alkoi Yhdysvalloissa kauan ennen Suomea.

”Tuottavuus ja työhyvinvointi lisääntyivät, kun työntekijöiden ei tarvinnut stressaantua liikenneruuhkissa kaikkina työviikon päivinä.”

Melin antaa kaksi syytä siihen, miksi etätyöt eivät ennen tätä kevättä olleet yleistyneet laajasti.

”Puhutaan luottamuksesta ja välineistä. Luottamus siihen, että etätöissä jokainen tekee juuri sitä, mitä pitääkin.”

Melin kertoo esimerkin julkisen puolen esimerkin Tampereelta, jossa 2000-luvun alussa pohdittiin vakavasti etätyön laajentamista.

”Kaupunginhallitus kuitenkin päätti, ettei näin tehdä. Ajateltiin, että ylemmät toimihenkilöt tekevät etätöitä kuten on sovittu, mutta ei voitu luottaa naisiin. He olisivat voineet päättäjien mukaan tehdä käsitöitä tai puutarhahommia.”

Välineet tehdä muutakin kuin vain kirjoitus- tai taulukkotehtäviä kotoa käsin ovat olleet tähän asti tietoteknisesti ja -turvallisesti puutteellisia.

”Nyt maaliskuussa nämä kaksi asiaa toteutuivat yhden päivän aikana, kun käsky kävi. Näppituntuma on, että kaikki meni ihan ok.”

Työhyvinvoinnin kannalta Melin korostaa kummankin – työnantajan ja työntekijän – yhteistä etua.

”Silloin on selvää näyttöä myös työhyvinvoinnin kohentumisesta. Koronan takia etätöihin komentamisen vaikutukset nähdään vasta myöhemmin.”

Kielteiset terveysvaikutukset ilmentyvät Melinin mukaan esimerkiksi hartianseudun ja selän kipuiluna, ja myös silloin, kun oireet johtuvat mielentilasta.

Erikoista kyllä, Melin sanoo aikuisten tarvitsevan työyhteisön ja esimiesten fyysistä läsnäoloa. Näin on, vaikka työpaikalla olisi heikohko ilmapiiri ja ristiriitoja.

”Siihen ei riitä etäyhteys tietokoneella tai puhelimella. Sosiaaliset suhteet työpaikalla ovat tärkeitä. Tylsääkin työtä voi tehdä, jos yhteisö on hyvä.”

Kyselyssä miehet ilmoittivat olevansa naisia innostuneempia etätöistä. Melin arvioi tämän johtuvan rakenteellisista syistä. ”Miehet ovat naisia useammin asiantuntija- tai johtotehtävissä, jolloin hierarkia määrittelee, kuka on hoitanut lapsia ja käynyt kaupassa.”

Melin sanoo yllättyneensä, kuinka sujuvasti koulut ja kaupungit solahtivat etätöihin maaliskuussa.

”Eivät kodit silti ole suunniteltuja tähän, jos vanhemmat ja lapset ovat kaikki kotona töissä. Pitäisi kehittää etätöihin soveltuvia etätyöasemia.”

MT:n etätyögallupin toteutti Kantar TNS Agri kesäkuun puolivälissä. Kyselyyn vastasi 1 029 suomalaista. Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue lisää aiheesta:

Tutkimus: Osalle vanhemmista korona-aika on ollut koettelemus – osa taas ei haluaisi palata normaaliin arkeen

Monikuntalaisuus on nyt megatrendi

Uutispäällikön kommentti: Hallituksen suositus nosti porvarit takajaloilleen —onko oikeiston etätyövihan syy pelko metropolin kuihtumisesta?

Lue lisää

Keskusta: Liikenteen päästöt kuriin etätöillä, biopolttoaineilla ja panostuksilla liikennejärjestelmään

Tästä monet ärsyyntyvät mutta näin se vain on, hyvinvointivalmentaja summaa: "Painonhallintaa ei voi olla, jos ei ole elämänhallintaa"

Uusi ura maaseudulla: Vapaa-aika on mennyttä, mutta päivääkään ei kaduta

60 prosenttia suomalaisista haluaisi muuttaa pois asutuskeskuksista – ihannekoti on omakotitalo maaseudulla