Politiikka

MT-gallup: Lähes 27 prosenttia suomalaisista tahtoisi Sanna Marinin myös seuraavan hallituksen pääministeriksi, mutta vielä useampi miettii yhä kantaansa

Sanna Marin on tällä hetkellä puoluejohtajista ainut, jonka suosio uudeksi pääministeriksi peittoaa puolueen kannatusluvut.
Timo Filpus

MT-gallupin mukaan istuva pääministeri Sanna Marin (sd.) on puolueiden nykyisistä puheenjohtajista selvästi mieluisin ja suosituin vaihtoehto uudeksi pääministeriksi seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, jotka pidetään noin puolentoista vuoden kuluttua.

Marin on puheenjohtajista myös ainut, jonka suosio on tällä hetkellä suurempaa kuin oman puolueen arvioitu kannatus gallupien mukaan. Hänestä siis pidetään yli puoluerajojen.

Sanna Marinia pitää parhaana uudeksi pääministeriksi 26,6 prosenttia, kun seuraavaksi suosituin Petteri Orpo (kok.) jää 16,6 prosenttiin. Kaksikon takana on hiljaista. Riikka Purran (ps.) voisi nähdä pääministeriksi noin kahdeksan prosenttia ja Annika Saarikon (kesk.) neljä prosenttia.

Tulos ei yllätä muun muassa eduskuntaan ja puolueisiin erikoistunutta tutkijaa Matti Välimäkeä E2 Tutkimuksesta.

"Pääministerinä toimiminen antaa poliitikolle suuren määrän näkyvyyttä. Toki paljon julkisuutta saavat muutkin ministerit. "

Hän kuitenkin muistuttaa, että loppujen lopuksi edes Marinin kannatus ei nouse kovin paljon sosiaalidemokraattisen puolueen kannatuslukuja korkeammalle.

Marinia kannattavat seuraavaksi pääministeriksi etenkin naiset, kun taas monet miehet kokevat myös Orpon ja Purran uskottaviksi vaihtoehdoiksi. Suunta on sama kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, jolloin vihreitä tai vasemmistopuolueita äänesti tutkimusten mukaan puolet naisista mutta miehistä vain kolmasosa. Osittain tulosta selittää myös perussuomalaisten miehinen kannatuspohja.

Kantaansa empivien joukko on gallupin suurin voittaja. Lähes joka kolmas suomalainen on sitä mieltä, ettei mieluista pääministeriä uuteen hallitukseen löydy nykyisten puheenjohtajien joukosta tai sitten kantaa ei ole lyöty lukkoon.

"Tähän voi olla parikin syytä. Ensinnäkin vaaleihin on vielä puolitoista vuotta aikaa. On myös mahdollista, että oman puolueen puheenjohtaja ei ole se kaikkein mieluisin vaihtoehto pääministeriksi, mutta muiden puolueiden ehdokkaitakaan ei tahdottaisi tehtävässä nähdä", Välimäki pohtii.

Merkille pantavaa on, että vain SDP:n ja kokoomuksen kannattajat kokevat omassa puheenjohtajassaan olevan selkeää pääministeriainesta.

Vihreiden kannattajista yli 50 prosenttia pitää Marinia parhaana seuraavaksi pääministeriksi ja oman puolueen puheenjohtajaa Maria Ohisaloa vain 15 prosenttia. Vasemmistoliitolla suunta on yhtä selkeä: Marinin näkee parhaaksi reilut 42 prosenttia ja Li Anderssonin 27 prosenttia.

"Voi olla, että puolueiden sisällä nähdään tehtävään sopivan omista joukoista paremmin joku muu kuin istuva puheenjohtaja tai sitten nähdään, ettei omalla puolueella ole mahdollisuuksia nousta suurimmaksi puolueeksi, josta pääministeri yleensä tulee. Siksi tuki annetaan tässä tapauksessa jollekin toiselle, kuten nyt Marinille", sanoo Välimäki.

Edes perussuomalaisten Purraa ja keskustan Saarikkoa eivät näe pääministeriksi yhdessä tuumin edes omat, vaikka lukemat eivät ole yhtä lohduttomat kuin esimerkiksi vihreillä. Keskustan äänestäjistä Saarikkoa pitää sopivimpana seuraavaksi pääministeriksi 31,2 prosenttia, mutta melkein 35 prosenttia heistä ei osaa sanoa kantaansa tai ei näe häntä parhaaksi vaihtoehdoksi.

Timo Filpus

Alueellisesti tarkasteltuna Marinin luottamus pääministeriksi on suurinta kaupungeissa, mutta hänen kokonaissuosionsa ei tipu edes maaseutumaisissa kunnissa alle 20 prosentin. Harvaan asutuilla alueilla Orpon kannatus lähenee 20:ta prosenttia ja Saarikon kannatus kipuaa kymmenen prosentin tuntumaan.

Toisaalta maaseutumaisissa kunnissa kyselyyn osallistuneiden määrä on määrällisesti vähäisempää, joten myös virhemarginaali suuntaan tai toiseen kasvaa.

On vaikea sanoa, kuinka paljon gallup ennustasi äänestyskäyttäytymistä tositilanteessa. Pääministerivaalejahan ei ole, vaan eduskuntavaaleissa mitataan puolueen kannatus. Vaalitulokseen on toki myös puolueiden keulakuvien vetovoimalla ja uskottavuudella tärkeä roolinsa.

Timo Filpus

Tiedot selviävät Kantar TNS Agrin 8.–13.10. tekemästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1 023 suomalaista satunnaisotannalla. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa-antavia.

Lue lisää:

MT-gallup: Tyytyväisyys Marinin hallituksen koronatoimiin laski vuodessa liki 20 prosenttiyksikköä – kaikkein pienin luottamus on maaseudulla asuvilla

Puoluebarometri: SDP ja keskusta parantaneet julkikuvaansa roimasti

Pääkirjoitus: Punamultaa tarjolla myös oppositioon

Lue lisää

Vihreiden Suomela ja Hassi lyttäävät taksonomiakannan: "Aikuiset korjaavat ilmastonmuutosta ja Suomi jättäytyy sivuun kiukuttelemaan"

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti: Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan porrastus, kotitalousvähennys 5 000 euroon

Suomen metsäpolitiikan oltava yhtenäistä ja uskottavaa

Video: Eturivin poliitikot MT:n ja MTK:n aluevaalipaneelissa