Politiikka

SDP muutti kantansa maakuntaveroon MT:n ja MTK:n paneelissa – Lindtman: "Keskitytään nyt tähän soteen"

Puoluejohtajat myös vastustavat uusien tehtävien siirtämistä maakuntiin. MT:n teettämän gallupin mukaan vain 17 prosenttia suomalaisista haluaa hyvinvointialueille sote-palveluiden ja pelastustoimen lisäksi muita tehtäviä.
Jaana Kankaanpää
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ei halua maakuntaveroa käyttöön, vaikka sitä kannatetaan puolueen aluevaaliohjelmassa.

Valtaosa puoluejohtajista suhtautui viileästi ideaan maakuntaverosta keskiviikkona järjestetyssä Maaseudun Tulevaisuuden ja MTK:n järjestämässä vaalipaneelissa.

Puolueiden puheenjohtajat Petteri Orpo (kok.), Annika Saarikko (kesk.) ja Riikka Purra (ps.) sekä vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman vastasivat tunnin mittaisen keskustelun aikana tammikuun aluevaaleja koskeviin kysymyksiin. Maakuntavero oli yksi aihealueista, joista keskustelijat olivat harvinaisen samaa mieltä.

"Me emme todellakaan halua uutta verotuksen tasoa", jyrähti Orpo.

Myös Purra, Saarikko ja Lindtman vastustavat maakuntaveroa ja uusien tehtävien siirtämistä maakuntiin. SDP on aiemmin aluevaaliohjelmassaan kannattanut maakuntaveroa.

"Keskitytään nyt tähän soteen", Lindtman totesi nyt.

Suomela toteaa, että jos ei ole maakuntaveroa, ainoa vaihtoehto on nostaa palvelumaksuja kaikkein köyhimmiltä ja sairaimmilta.

MT:n lokakuussa toteuttaman gallupin mukaan vain 17 prosenttia suomalaisia haluaa hyvinvointialueille muita tehtäviä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen lisäksi.

Hyvinvointialueiden muodostaminen jakaa mielipiteitä puolueiden välillä. Saarikko muistuttaa, että itse laki ei muuta mitään vaan se, miten lakia tullaan toteuttamaan ja uudistusta toimeenpannaan.

"Hyvinvointialueella on paremmat mahdollisuudet siirtää henkilökuntaa sinne, missä sitä tarvitaan. Nyt erikois- ja perussairaanhoito ovat samassa rahapussissa. Silloin päättäjillä on mahdollista panostaa perustasolle ja se tulee pitkällä aikavälillä vähentämään painetta erikoissairaanhoidossa."

Antti Lindtmanin mukaan hoitoon pääsy terveyskeskuksissa uudistuksen tärkein tavoite.

"Käytämme viisi miljardia enemmän erikoissairaanhoitoon kuin perusterveydenhoitoon. Tärkein tehtävä on siirtää painopistettä terveyskeskuksiin", Lindtman linjasi.

Suomelan mukaan tärkeää on tuoda sosiaali- ja terveyspalveluita yhteen.

Oppositiossa suhtauduttiin epäilevästi siihen, että uudistuksella pystyttäisiin toteuttamaan hallituspuolueiden asettamat tavoitteet.

Riikka Purran mielestä ei ole selviä elementtejä, että hallinnonuudistus itsessään auttaisi mitään. Hänen mukaansa hyvinvointialueiden uudistus tulee syrjäseuduilla lisäämään paineita palveluiden keskittämiseen.

Samoilla linjoilla asiasta oli myös Petteri Orpo.

"Tulee isommat alueet, mutta tapa, jolla hallitus tätä ratkoo, ei tuo yhtään apua. Muutoskustannukset ovat neljä miljardia euroa."

Orpon kokoomus ei kuitenkaan aio kumota uudistusta, jos se pääsee seuraavalla eduskuntakaudella hallitukseen.

"Kun eduskunta on tehnyt päätöksen, sitä kunnioitetaan."

Saarikon mukaan keskustan tavoite on, että jokaisessa kunnassa pitää olla sosiaali- ja terveysasema. Uudistuksen tavoite on turvata lähipalveluita. Myös Purran mielestä joka kunnassa pitäisi olla terveyskeskus, mutta näillä resursseilla siihen ei ole varaa.

"Kannatan sitä, että jokaisessa kunnassa on perusterveydenhoidon vastaanotto. Joka kunnassa on terveydenhoidon piste. Se on nykytilanne ja tämä me halutaan säilyttää", Lindtman sanoi.

Aluevaaleille ennakoidaan heikkoa äänestysaktiivisuutta. Vaarana on, että asukkaiden vähemmistö päättää enemmistön palveluista.

"Tehdään kaikkemme, että saadaan ihmiset äänestämään ja vaikuttamaan tähän. Ilman yksityistä sektoria palvelut eivät parane. Kannatamme joustoja ja paikallista sopimusta työmarkkinoille. Olisi tätä päivää ja tähän suuntaan työmarkkinoilla ollaan menossa", Orpo sanoi.

"Maahanmuuttajilla on hyvin heikko äänestysaktiivisuus. Koko sote on kaukainen ja abstrakti vaikka aiheet ovat läheisiä. Keskustelemme ihmisten kanssa siitä, miten tärkeät nämä vaalit ovat. Paikalliset sopimukset eivät sovi julkiseen sektoriin", Purra kertoi.

"Hyvinvointi on arvokkainta, mitä ihmisillä on. Tärkein asia on, että miten pääsisi nopeammin lääkäriin", Lindtman totesi.

EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia repi hallituksen rivejä, mutta hallitus päätyi lopulta vastustamaan taksonomiaesitystä. Suomelan mukaan vihreät aikoo pysyä hallituksessa, eikä taksonomia ole syy, jonka takia hallitusta lähdettäisiin kaatamaan.

"Ilmastokriisiä ei ratkaista julkisin varoin" Suomela sanoi. Hänen mukaansa EU:n kannattaa olla kehittämässä kansainvälisiä standardeja. Myös Lindtmanin mielestä on tarve kestävän rahoituksen järjestelmälle, mutta hänen mukaansa komissio menee delgoidulla asetuksella liian pitkälle.

"Hallituksella on vain yksi kanta, jota Suomi edustaa. Pitää olla vähän kansallista itsetuntoa. Suomi menee etulinjassa ilmastopolitiikassa", Lindtman sanoi.

Orpo ja Purra luottavat metsänomistajien osaamiseen metsänhoidossa.

"Metsänomistajat tietävät, mitä metsillään tekevät. Kavahdan ajatusta, että laitetaan tuohivirsut jalkaan ja mennään maakuoppaan asumaan. Hallitus on toimintakyvytön", Purra totesi.

"Metsäpolitiikkaa kuuluu kansalliseen päätösvaltaan. On täysin anteeksiantamatonta, että Suomen hallituksella ei ole ollut yhteistä kantaa tällaiseen asiaan", sanoi puolestaan Orpo.

Saarikko kertoi laittaneensa keskustaa paljon likoon siinä, että kanta saatiin aikaan.

"Käytin komissaarin vierailun vaikuttamiseen tuleviin taksonomiaesityksiin. Komissiolle on annettu valtaa tavalla, joka on tarkoitettu teknisiin tarkoituksiin. Hallituksen pitää pystyä muodostamaan yhteinen näkemys tästä asiasta", Saarikko sanoi.

Suomelan mukaan hallitus oli yhtä mieltä siitä, että paikallisten olosuhteiden huomioiminen on tärkeää.

"Me nähdään asia niin tärkeänä, että Suomen pitää olla tässä mukana luomassa kansainväliset standardit siitä, mikä on kestävää. Pääosin tämä on hyvä asia", Suomela sanoi.

Lue lisää aiheesta:

Puoluejohtajat kiristäisivät rokotustahtia – MT:n puheenjohtajapaneelissa perussuomalaisten Purra vastusti rokotepassin laajentamista

Lue lisää

EU:n jäsenmaiden vastustus tuskin riittää kestävän rahoituksen luokittelun kaatamiseen – komissio huomioi kritiikin taksonomian seuraavassa vaiheessa

Perussuomalaiset parantaisi sote-palveluiden saatavuutta etävastaanottojen ohella palveluautolla – leikkaisi maahanmuutosta ja ilmastotoimista terveydenhuollon rahoittamiseksi

Jäivätkö nuoret unholaan aluevaaleissa?

Sähköistämisellä on myös hintansa