Politiikka

MTK ja Kuntaliitto: Jätelain uudistus rasittaa yrityksiä turhalla byrokratialla

Politiikka 23.11.2018

Jätteen haltijan on etsittävä tietoalustasta markkinaehtoista palvelua ennen kuin se voi hyödyntää kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua.


Markku Vuorikari
Esimerkiksi rakennusjätteelle voi etsiä tietoalustasta vastaanottajaa.

Valtioneuvosto on hyväksynyt hallituksen esityksen jätteiden ja sivuvirtojen sähköistä tietoalustasta. MTK:n ja Kuntaliiton mukaan tietoalusta lisää pieniä yrityksiä rasittavaa byrokratiaa. Alun perin suunnitteilla oli jätteiden sähköinen markkinapaikka, mutta tietoalustaksi muuttuessaan se tuo mukanaan velvoitteita.

Pelkän sähköisen markkinapaikan idea oli se, että ammattitoimijat voivat tarjota ja etsiä jätteitä sekä niihin liittyviä palveluja. Tietoalusta sen sijaan velvoittaa pienetkin yritykset merkitsemään sinne jätehuollon tarpeensa. Ympäristöministeriön mukaan tietoalusta tarvitaan, sillä muutoin jätepalvelutarjonnan puutetta on vaikea todentaa.

Jätteen haltijan täytyy etsiä tietoalustasta markkinaehtoista palvelua ennen kuin se voi hyödyntää kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua (TSV).

Kuntatekniikan kehittämisen erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta kritisoi sitä, että lakiuudistus velvoittaa ilmoittamaan alustassa satunnaisetkin 2 000 euroa ja vuodesta 2023 asti 1 000 euroa ylittävät jäte-erät.

"Tällainen saattaa olla esimerkiksi alle neljän kuution erä pilaantunutta maa-ainesta, jonka hinta on 200 euroa tonni. Suurin osa käyttäjistä etsii käsittelypalvelua mitättömän pienille sekajätevirroille tai pienrakennustyömaan rakennusjätteelle. Byrokratia ei synnytä uusia innovaatioita ja investointeja alalle", Innala pohtii.

MTK:n ympäristölakimiehen Minna Ojanperän mukaan tietoalusta kasvattaa byrokratian määrää räjähdysmäisesti.

"Yrityksille asetetaan velvoite merkitä tietoalustaan jätehuollon palvelutarpeensa. Olisin toivonut tarkempaa vaikutusarviota pk-yritysten osalta."

Erityisesti haja-asutusalueella toimivat pk-yritykset ovat käytännössä kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun varassa, koska taloudellisia edellytyksiä markkinaehtoiselle jätehuoltopalvelulle ei usein ole.

MTK ja Kuntaliitto vaativat, että kuntien jätepalvelut toimivat eri puolilla Suomea myös lakiuudistuksen jälkeen, sillä kyseessä on välttämättömyyspalvelu.

Ojanperän mukaan jätealalle tarvitaan innovatiivisia avauksia kiertotalouden edistämiseksi. Maatiloilla suurin potentiaali liittyy ravinnerikkaiden biomassojen hyödyntämiseen.

"Tietoalustalla ei ole mitään annettavaa tähän, vaan kyse on ainoastaan yrityksestä löytää sopu jätealalla vuosia velloneeseen kiistaan."

Paikatakseen tilannetta MTK aikoo perustaa sivuvirtojen markkinapaikkapilotin Pirkanmaalle luodakseen uutta arvoa sivuvirroille, joilla sitä ei vielä ole.

Tietoalusta on määrä ottaa käyttöön huhtikuussa 2019. Ehdotettujen lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alusta.

Kuntaliiton Innala pitää aikataulua tiukkana: "Järjestelmän olisi toimittava kuin junan vessa, jotta jätehuoltopalveluiden toimivuuden esteeksi ei tule toimimaton tietojärjestelmä."

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT