Kolumni

Miksi metsien laserkeilaus ei riitä, vaan tarvitaan maastomittauksia?

Sata vuotta täyttävässä valtakunnan metsien inventoinnissa jokaiselta koealalta mitataan reilusti yli sata muuttujaa. Yhdistelemällä tuloksia syntyy valtava määrä tietoa.

Laserkeilauksella on kertaalleen käyty läpi koko maa, ja toinen kierros on jo aloitettu. Keilausten pohjalta Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa on saatavissa metsikkötason metsävaratiedot kunkin omistajan metsistä.

Moni onkin kysynyt, miksi näiden tietojen lisäksi tarvitaan myös Luken ylläpitämää otantaan perustuvaa valtakunnan metsien inventointia (VMI). Eikö Suomen kaltaisessa maassa yksi metsävarojen tiedonkeruumenetelmä olisi riittävä?

VMI perustettiin sata vuotta sitten tuottamaan erityisesti valtakunnallista ja alueellista tilastotietoa. Alusta asti pidettiin tärkeänä, että tiedonkeruu perustuu päteviin ja koeteltuihin menetelmiin, ja tietojen luotettavuus tunnetaan.

Ensimmäisen inventoinnin aloittanut professori Yrjö Ilvessalo meni tässä niin pitkälle, että hän totesi pelkän keskimääräisen puuston tilavuustiedon olevan arvotonta, ellei mukana ole myös arvio tiedon luotettavuudesta. Todennettu luotettavuus on edelleen VMI:ssä kunnia-asia.

Laserkeilausaineistot toimivat parhaiten metsikkö- ja tilatason päätöksenteossa ja VMI valtakunnan tason ja aluetason päätöksenteossa. Vaikka nyttemmin molempiin aineistoihin perustuvia tuloksia voidaan laskea esimerkiksi kuntatasolle, menetelmien vahvuudet ja käyttötarpeet ovat edelleen erilaiset.

Luotettavuustietojen lisäksi VMI:n merkittävin vahvuus on siinä, että koko maasta saadaan vuosittain uudet tulokset. Noudatettu menetelmä takaa, ettei tuloksissa ole systemaattisia yli- tai aliarvioita.

Toinen vahvuus on mitattavien tunnusten määrä – jokaiselta koealalta mitataan reilusti yli sata muuttujaa. Kun nämä yhdistetään, tuloksena olevan aikasarjan avulla voidaan seurata esimerkiksi metsien käytön kestävyyttä, puuston hiilinieluja ja arvioida tulevia hakkuumahdollisuuksia.

Laserkeilaukseen perustuvan menetelmän suurin vahvuus taas on, että metsiköille tuotetut tiedot ovat riittävän tarkat, jotta omistajat voivat tehdä hyviä päätöksiä hakkuista ja hoitotoimenpiteistä.

Käytetty menetelmä ei kuitenkaan takaa, että esimerkiksi kuntatasolle summatut tiedot eivät sisältäisi systemaattisia virheitä. Sellaisia voi syntyä esimerkiksi puuston kasvun ja hakkuiden päivityksessä. Päivitys taas on tarpeen, koska laserkeilattua tietoa kerätään tulevaisuudessakin noin viiden vuoden väliajoin. Aikasarjaa näistä tiedoista ei ainakaan vielä kerätä.

Kaukokartoituksen kehittyessä inventointimenetelmät ehkä lähestyvät toisiaan entistä enemmän, mutta toistaiseksi kaksi menetelmää on tosiaankin tarpeen.

Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori.

Lue lisää

Luke siivittää metsävaratietojen käyttöä kaavoituksessa, jotta vaikutukset puunkäyttöön tulevat arvioiduiksi

Metsien mittaus oikoo kahvipöytäkeskustelujen vääriä väittämiä – nykymetsätalous on lisännyt vanhojen ja järeiden puiden sekä lehtipuuston määrää

Metsävaratietoa tarvitaan investointien tueksi – rahat tulevat varmasti moninkertaisesti takaisin

Suomen metsien kasvu kiihtynyt jo 109,9 miljoonaan kuutiometriin vuodessa