Rakentaminen

Kunnan ei ole enää pakko pyytää elyn lausuntoa mökin muuttamisesta vakituiseksi asunnoksi – koronan aikana varsinkin lapsettomat pariskunnat ovat siirtyneet kakkosasunnoille

Suomalaisista peräti 1,2 miljoonaa on ollut koronapandemian aikana etätöissä.
Hanna Koikkalainen
Taipalsaarelainen Heikki Kaipainen on yksi kirjansa mökkipaikkakunnalle muuttaneista suomalaisista.

750 vapaa-ajan asuntoa muutettiin vakituiseksi asunnoksi vuonna 2019. Tilastot viime vuoden määristä eivät ole vielä valmistuneet.

Kunnan ei ole enää pakko pyytää lausuntoa ely-keskukselta, jos mökki halutaan muuttaa vakituiseksi asunnoksi, sanoo Kaakkois-Suomen ely-keskuksen ylitarkastaja Antti Pyysaari.

"Kunta pyytää lausunnon, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Esimerkiksi Luumäen kunta tekee päätökset hyvin itsenäisesti, sieltä ei enää lausuntopyyntöjä juuri tule."

Pyysaari epäilee, että moni kunta myöntää lupia hövelisti saadakseen uusia asukkaita.

"Kuntien on harkittava, millaisissa tapauksissa pysyvän asumisen luvan myöntäminen on järkevää. Rakennuspaikan sijaintia tulee peilata terveyspalveluihin, sosiaalipalveluihin, kauppaan, kouluun ja turvallisuustekijöihin. Pääseekö pelastuslaitos paikalle? Ne ovat seikkoja, joiden kanssa tasapainoillaan koko ajan."

Pyysaaren mukaan osa muutoksen hakijoista tavoittelee pysyvän asunnon vähän alhaisempaa kiinteistöveroa.

"Muutos tulee rakennukselle, mutta ei sitten kuitenkaan tehdä sitä muuttoa mökkikuntaan."

Ihmiset muuttivat ylipäänsä tavanomaista vilkkaammin koronavuonna. Väkeä on lähtenyt tilastojen mukaan muun muassa Helsingistä ja Espoosta, ja muuttovirrat ovat suuntautuneet esimerkiksi Tampereelle, Vantaalle ja Kuopioon. Osaan maaseutukunnista on saatu pieniä puroja.

Suomalaisista peräti 1,2 miljoonaa on ollut koronapandemian aikana etätöissä, arvioidaan Suomen ympäristökeskuksen (Syke) monipaikkaisuus-hankkeen tietoiskussa.

Hankkeessa pyritään muun muassa matkapuhelindatan avulla tutkimaan, kuinka paljon ihmiset oleilevat muualla kuin vakituisessa asuinkunnassaan.

"Aika paljon kakkosasunnoille ovat siirtyneet pariskunnat, joilla ei ole lapsia. Heidän ei tarvitse miettiä päivähoitopaikkoja tai kouluja", toteaa Syken vanhempi tutkija Anna Strandell.

Monipaikkaisen elämän yleisin syy on nimenomaan vapaa-ajan asuminen. Myös esimerkiksi kaukana sijaitseva työpaikka, kausityöt ja omaishoito ovat yleisiä perusteita useammalla kuin yhdellä paikkakunnalla asumiseen.

Kaksoiskuntalaisuutta on aika ajoin väläytelty poliittisissa keskusteluissa. Asiaa myös selvitettiin hiljattain.

"Silloin todettiin, että asia on lainsäädännön näkökulmasta liian ongelmallinen. Monet kunnat kuitenkin haluaisivat, että selvitystä jatkettaisiin. Palveluiden järjestäminen voi kuitenkin nousta aika isoksi kysymykseksi", Strandell pohtii.

Lue myös:

Kolmas kerta toden sanoi: 11 vuotta muuttoa tehnyt Heikki Kaipainen hyväksyttiin lopultakin mökkikuntansa asukkaaksi

Lue lisää

MT pysähtyi katoavan kunnan Teboililla ja yllättyi: Ei Tuusniemi mihinkään katoa

Maan sisäinen muutto toi lisää väkeä kymmeneen maakuntaan – Uusimaa ei ole joukossa, mutta sen väestö kasvoi silti eniten

Etätyön roolia on täsmennettävä

Ihmiset haluavat muuttaa pois suurten kaupunkien keskustoista Saksassa