Lähi-Tapiola haluaa isomman siivun suomalaisten sijoituksista – monilla olisi ainakin 100 000 euroa sijoitettavaa
Vakuutusyhtiö tunnetaan vakuutusyhtiönä, vaikka se on jo neljänneksi suurin sijoitustalo. Pääjohtaja perää myös yrityksille isompia kasvuhaluja.
Lähi-Tapiola on OP Pohjolan jälkeen Suomen toiseksi suurin vahinkovakuuttaja.Vakuutusyhtiö Lähi-Tapiola aikoo haukata nykyistä isomman siivun suomalaisten sijoituksista. Yhtiön varallisuudenhoito kasvoi viime vuonna yli kymmenen prosenttia 19 miljardiin euroon. Se ei vielä riitä.
”Varainhoito on se, missä haluamme kasvaa. Nyt se on jäänyt liikaa katveeseen”, pääjohtaja Sari Heinonen sanoi tiistaina toimittajille.
”Meillä on 2,1 miljoonaa asiakasta ja valtava määrä asiakaskohtaamisia. Aika vähän olemme kuitenkaan kertoneet varainhoidon palveluistamme. Jos asiakkaan kanssa käydään elämänturvaa muutenkin läpi, meidän kannattaa vinkata varainhoidosta.”
Varainhoitoa ei kuitenkaan jatkossakaan myydä koti- tai autovakuutusten kylkiäisenä, vaan erikseen. Varainhoidon kasvuloikka aloitetaan nykyasiakkailla, joissa potentiaalia piilee niin varakkaissa varainhoidon asiakkaissa kuin piensijoittajissa.
”Olemme hereillä markkinassa.”
Myös joku varainhoitoyhtiö voidaan ostaa, jos sopiva tulee vastaan.
”Olemme hereillä markkinassa.”
Lähi-Tapiola osti rahastoyhtiö Seligsonin vuonna 2020 ja on nyt Suomen neljänneksi suurin rahastoyhtiö. Sen sijoitustuotot kasvoivat käyvin arvoin viime vuonna neljä prosenttia.
Yhtiön Palveluyhtiön toimitusjohtaja ja tuleva Varainhoitoyhtiön toimitusjohtaja Pekka Antikainen arvioi, että yhtiön asiakaskunnasta neljännesmiljoonalla on mahdollisuus yli 100 000 euron sijoituksiin.
Nykyisestä 19 miljardin euron sijoituspotista 2,5 miljardia on yksityisen varainhoidon piirissä. Siihen pääsee, kun sijoitusvarallisuutta on vähintään miljoona euroa.
Heinonen on iloinen siitä, että epävarmuudesta huolimatta ihmisten luottamus talouteen alkaa toipua ja jo lähes puolet kotitalouksista omistaa osakkeita tai rahastoja.
”Nousu on melkoinen, Suomi on jo Ruotsin jälkeen toisena Euroopassa.”
Heinonen korjaisi suomalaisyritysten tilannetta kolmella pointilla.
Isompi huoli on suomalaisten yritysten pärjäämisestä.
Hyvää Heinosen mielestä on, että yritysten investointiaikeet ovat selvässä, yli kuuden prosentin kasvussa ja tähtäin 11 miljardissa eurossa.
Huonoa on, että suomalaiset yritykset tähtäävät muita maita pienempään kasvuun, investoivat niukemmin tutkimukseen ja kehitykseen ja jakavat enemmän osinkoina.
Heinonen korjaisi suomalaisyritysten tilannetta kolmella pointilla: omistajien tulisi vaatia suuryrityksiltä investointeja ja kasvua, nopeasti kasvavien startupien suomalaisomistus tulisi varmistaa sijoittamalla niihin pääomia ja lisäksi kasvuhaluisten yritysten kannattaisi miettiä omistajapohjan muutosta.
”Usein jo ajatus yrityksen myymisestä kohentaa yritystä, kun joku muu kuin yrittäjä itse alkaa miettiä yrityksen jatkoa ja strategiaa. Se voi johtaa kasvuun, vaikkei yritystä myytäisikään.”
”Rahoja ei roiskita.”
Lähi-Tapiola kertoi helmikuussa sijoittavansa 200 miljoonaa euroa kotimaisiin kasvuyrityksiin seuraavien viiden vuoden aikana. Kohteena ovat useamman miljoonan euron liikevaihtoa tekevät, kasvussaan kunnianhimoiset ja kansainvälistymiseen tähtäävät yritykset. Niitä ei ole vielä nimetä.
Rahat sijoitetaan Antikaisen mukaan harkiten.
”Niitä ei roiskita.”
”Tuotto-odotus on 10–15 prosenttia”, Heinonen paljasti.
Kiinnostus jakopottia kohtaan on ollut kovaa myös yritysten puolelta, ja jos sijoitussalkku onnistuu, jonakin päivänä siitä saatetaan myydä siivuja muillekin.
Lähi-Tapiola kertoi tiistaina hyvin myös sujuneesta alkuvuodestaan. Liiketulos kasvoi edellisvuoden tammi–kesäkuun 190 miljoonasta 317 miljoonaan euroon ja asiakasmäärä 1,8 miljoonasta 2,1 miljoonaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
