Uutiset

Viikon vieras johtaa Ruotsin raviurheilua kahden kriisin keskellä

Marjaana Alaviuhkola tuskin arvasi Ruotsin keskusjärjestön Svensk Travsportin puheenjohtajaksi 2018 lähtiessään, millaiseen myrskynsilmään joutuisi. Nyt järjestön talous on tilapäisessä kriisissä, jota korona uhkaa syventää.
Miika Lähdeniemi
Marjaana Alaviuhkola povaa Ruotsin raviurheilun taloudellisesti tiukkojen aikojen jatkuvan vuoteen 2021 saakka, mutta helpottavan sen jälkeen. ”ATG on hyvä peliyhtiö ja pystyy tulevaisuudessa tulouttamaan raviurheilun tarvitsemat rahat."

Viime viikolla uutisotsikoihin noussut talouskriisi on perua Ruotsin pelimarkkinoiden mullistuksesta. Ruotsi siirtyi vuoden 2019 alussa monopolista lisenssimarkkinaan, jolloin ST:n peliyhtiö ATG menetti yksinoikeutensa ravipelien järjestämiseen Ruotsissa. Samalla se sai ottaa pelivalikoimaansa uusia pelimuotoja urheiluvedonlyönnin ja kasinopelien saralta.

Marjaana Alaviuhkola avaa, mistä kriisissä – jos sellaisesta voidaan puhua – on kyse.

”Ennen raviurheilu sai rahansa suoraan ATG:ltä pitkin vuotta. Nyt kun ATG on oma itsenäinen yhtiönsä, se voi päättää osingon ja konserniavustuksen maksusta vasta tilinpäätöksen valmistuttua, ja raha tulee jälkikäteen. Elämme nyt jälkiekonomiassa”, hän alustaa.

”Kun palkinnot ja muut kulut täytyy maksaa edelleen pitkin vuotta, joudumme jatkossakin lainaamaan rahaa ATG:ltä. Ajatuksena on, että laina maksetaan osingoista ja konserniavustuksesta takaisin, mutta riittävätkö ne siihen viime vuoden osalta, siitä ei ole varmuutta ennen kuin ATG:n tilinpäätös on valmis. Ruotsin raviurheilu siis käyttää tietyn rahamäärän toimintavuoden aikana ilman varmuutta siitä, että ATG pystyy sen tulouttamaan.”

”Etukäteen ajateltiin, että Ruotsin pelimarkkinat kasvavat uuden pelilainsäädännön myötä, mutta hallituksen vastuullisuustoimenpiteet tehosivat niin hyvin, että ne laskivatkin 13 prosenttia. Ravipelien vaihto laski 7 prosenttia. Kasino- ja urheilupelien ansiosta ATG:n kokonaisvaihto nousi 5 prosenttia, mutta niissä on huonompi kate”, Alaviuhkola jatkaa.

”Samaan aikaan ATG:n ja ST:n IT- ja muiden yhteisten toimintojen eriyttäminen vaati isoja investointeja molemmilta. Lisäksi ST joutuu nyt maksamaan Hevosurheilun Kansallissäätiölle 55 miljoonaa kruunua, jonka maksoi ennen ATG. Uuteen maailmaan kuuluu myös, että Tanska on Ruotsin raviurheilun satelliittijäsen. Maksamme Tanskan palkintorahoja, pyöritämme sen ratojen toimintaa ja kehitämme sen raviurheilua.”

”ATG:n ensimmäisen vuoden tulokseen puolestaan vaikuttaa, että se on joutunut investoimaan paljon uusiin pelimuotoihin.”

”Julkisuudessa kerrottu 300 miljoonan kruunun alijäämä viime vuodelta on koko raviurheilun ylläpitoon tarvittu raha. Jos ATG:n maksama osinko ja konserniavustus eivät siihen riitä, joudumme lainaamaan siltä. Tämä oli tiedossa jo etukäteen, eikä siitä tarvitse olla kauhean huolissaan, vaikka vuosi 2019 ei mennyt niin hyvin kuin toivottiin”, Alaviuhkola sanoo.

”ATG on hyvä peliyhtiö ja pystyy tulevaisuudessa tulouttamaan raviurheilun tarvitsemat rahat, mutta lyhyellä tähtäimellä edessä on tiukkoja vuosia, ehkä vuoteen 2021 saakka. Täksi vuodeksi tehtiin jo 100 miljoonan kruunun säästökuuri, josta 40 miljoonaa säästetään palkinnoista ja loput keskushallinnon ja ratojen kuluista.”

 

Todellisen kriisin edessä ruotsalainen raviurheilu olisi, jos ravit ja hevospelit keskeytyisivät Suomen ja Norjan tapaan viikoiksi tai jopa kuukausiksi.

”Sellaiseen ei kukaan ole osannut varautua”, Marjaana Alaviuhkola myöntää.

”Toistaiseksi ravien ja ratsastuskilpailujen järjestämistä ei ole rajoitettu muuten kuin yleisön osalta. Molemmat ovat ulkotilaisuuksia eivätkä ilman poikkea yleisöä suuresti treenitilanteista.  Rekisteröimme viime lauantain Halmstadin 75-raveihin 126 henkeä, mikä on niin isolle alueelle suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Tv-kuvat tyhjästä yleisöalueesta välittyivät kaikkialle, myös viranomaisille.”

”Ravintolaan olisi mahtunut 300 henkeä, joten 500 hengen viranomaisten suosittelema yläraja ei olisi ylittynyt, vaikka olisimme pitäneet sen auki.  Emme lähteneet kuitenkaan kikkailemaan vaan haluamme, että käytäntö on kaikissa raveissa sama.”

”Painotamme, että raviurheilu on elinkeinoala ja työllistää ihmisiä ja että ravien lopettaminen saisi aikaan ikävä seurauksia monelle pienyrittäjälle. Tähän mennessä meille ei ole tullut mitään osviittaa, ettemme saisi jatkaa ravien järjestämistä”, Alaviuhkola painottaa.

”Yhteiskunnallisestikin Ruotsi on valinnut eri linjan kuin Norja ja Suomi ja pitänyt koulut, päiväkodit ja rajat auki. Toivottavasti oma linja pitää ravienkin suhteen.”

”Lajin sisällä kaikki ovat yksimielisiä siitä, että raveja halutaan edelleen järjestää, mutta mahdollisimman siististi ja kaikkien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Silloin tartuntavaara raveissa on hyvin pieni. Mutta tilanne elää koko ajan, eikä varma voi tietenkään olla, millaisia määräyksiä ulkopuolelta tulee.”

 

Euroopan tasolla koronavirus ei ole Marjaana Alaviuhkolaa työllistänyt, vaikka hän johtaa myös Euroopan ravijärjestöä UET:tä.

”Joka maa on tehnyt omat linjauksensa, eikä UET:llä ole tietysti sellaista valtaakaan, että voisimme mitään yleisesti määrätä.”

Alaviuhkola odottaa innolla eurooppalaista hevostietokantaa, jota Jukka Niskasen johdolla ollaan rakentamassa.

”Projektissa on kolme eri ryhmää – tekninen, funktionaalinen ja juridinen. Teknistä ratkaisua esiteltiin jo yleiselle kokoukselle Prix d’Amerique -viikonloppuna, ja nyt varmistetaan vielä tekijänoikeusasioita. Jokainen maahan omistaa omien raviensa oikeudet. Jos kaikki menee hyvin eikä korona sekoita asioita, ensimmäinen prototyyppi voisi olla valmis toukokuun puolivälissä.”

”Sinänsä kyse ei ole kokonaan uudesta tietokannasta vaan rajapinnasta, jonka kautta eri maat voivat hakea toistensa tietoja. Siksi kustannuksetkin ovat hyvin kohtuulliset. Liikkeelle lähdetään mahdollisimman pienellä tietomäärällä, hevosten ja ohjastajien tiedoilla, mutta myöhemmin haettavien tietojen määrää voi kasvattaa miten paljon tahansa.”

”Tällaisesta on puhuttu vuosikaudet, ja toteutuessaan se olisi iso askel eteenpäin matkalla kohti entistä laajempaa peliyhtiöiden yhteistyötä. Yhteinen kilpailuinfrastruktuuri on sen ehdoton edellytys.”

 

Kaksi vuotta sitten Ruotsin keskusjärjestön puheenjohtajaksi ja sittemmin UET:n puheenjohtajaksi lupautuessaan Marjaana Alaviuhkola ei aavistanut, miten aikaa vieviä luottamustehtävät tulisivat olemaan.

”Vielä vuosi sitten pystyin tekemään puolipäiväisesti omaa eläinlääkärin työtä, mutta sen jälkeen on ollut hoidettavana niin paljon isoja asioita, että se ei ole ollut mahdollista. Tyttäreni Hanna on ottanut henkilökohtaista praktiikkaani hoitaakseen, ja olen avustanut häntä, minkä olen ehtinyt. Lisäksi hoidan edelleen esimerkiksi Heiskasen Veijon hevoset, jotka olen hoitanut aina, ja Untersteinerien hevosia.  Niitä on meillä kotona 160”, Marjaana mainitsee.

”Firman toiminta on isoa, yli 100 työntekijää, ja hallinnollisia töitä riittää. Niihin osallistun edelleen, mutta ilman firman varatoimitusjohtajana työskentelevää poikaani Pekkaa ja taloushallinnon parissa työskentelevää Maija-tytärtäni en olisi voinut näihin luottamustehtäviin lähteä."

Marjaana Alaviuhkola uskoo, että ennen pitkään koittaa aika, jolloin rakkaaseen eläinlääkärin työhönkin riittää taas enemmän aikaa.

”Luottamustehtävät on luottamustehtäviä, ne kestää aikansa ja sitten joku muu saa jatkaa.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Viikon vieras palasi raviurheilun pariin aitiopaikalle

Nyt se on varmaa: Ruotsin ravit jatkuvat entiseen malliin - ainakin toistaiseksi

Viikon vieras: ”Yhdessä asiassa suomalaisia täytyy kehua”

Gallup
MT Ravinetti Youtubessa
MT Ravinetti Youtubessa
Siirry kanavalle
Uusin TalkKari
Katso video