Uutiset

Mikä on raviurheilussa rakkainta, mikä kriittisin epäkohta? Näin vastasivat Suomen Hippoksen hallitukseen pyrkivät

MT Ravinetti lähetti kuudelle Suomen Hippoksen hallitusehdokkaalle sekä molemmille puheenjohtajaehdokkaille saman kyselyn.
Jarno Mela
Suomen Hippoksen kolmelle hallituspaikalle on ensi keskiviikkona ehdolla kuusi henkilöä. Myös puheenjohtajasta käydään kisaa.

MT Ravinetin kyselyyn vastasivat kaikki muut paitsi Matti Rajaharju. Vastaukset julkaistaan lyhentämättöminä.

Vaali, jossa valitaan kolme jäsentä, suoritetaan keskiviikkona 25. marraskuuta Suomen Hippoksen valtuuskunnan kokouksessa. Hallitusjäsenen toimikausi on kaksi vuotta.

Hallituksessa jatkavat Anne Laitinen (Vihti), Tuomo Ojanperä (Pori) ja Harri Voutilainen (Leppävirta).

Kari Eriksson, 56, Oulu, puheenjohtajaehdokas, aiemmin toiminut hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana

1) Mikä on kriittisin epäkohta raviurheilussa. Miten tulisit hallituksen jäsenenä auttamaan asian oikaisemisessa?

Ei ehkä suoranainen epäkohta, mutta vaikea asia on raviratojen nykyinen tukijärjestelmä ja sen joustamattomuus. Raviratojen itsenäisyys ja mahdollisuus toimia entisellä tavalla talouteen yleisesti liittyvien sääntöjen mukaan on poissa. Entinen varainhankinta ja talousajattelu on mennyttä aikaa.

Päättäjänä pyrkisin löytämään keinoja nykyisen järjestelmän ja entisen toimivan systeemin yhdistämiseksi. Pyrkisin poistamaan niitä rajoituksia, jotka haittaavat raviradan selviämistä, kuten laajentamaan tukikelpoisten menoerien alaa. Miten esimerkiksi on selitettävissä, että raviradan tulisi menestyä, mutta mainostaminen ja markkinointi, joka on menestymisen yksi edellytys, ei ole tukikelpoinen erä. Nykyjärjestelmä ei kannusta menestymään, vaan estää menestymistä ja pakottaa keksimään erilaisia ”vippaskonsteja ” pärjäämiselle.

2) Mitkä ovat keskeisimmät ratkaisut, jotka Hippoksen tulee kyetä tekemään koko hevosalan eteen raviurheilun rahoituksen pudotessa?

Raviurheilun lajisuosio tulee saada nousuun. Ravit tulee saada tapahtumaksi, jota mennään katsomaan paikan päälle ja jota arvostetaan ja ihaillaan. Raviurheilun harrastajan tulee pystyä kertomaan yhtä ylpeästi harrastuksestaan kuin nykyisin golfin pelaajat kertovat julkisuudessa omasta lajistaan.

Raviurheilusta tulee kyetä tiedottamaan ja markkinoimaan nykyistä tehokkaammin, myös lajin ulkopuolelle. Raviurheilun tulee saada valtakunnallisia yhteistyökumppaneita ja valtakunnallista näkyvyyttä. Näiden asioiden myötä uudet tulonhankintakeinot tulee saada käyttöön.

Raviratojen ja ravilähtöjen määrä tulee muuttuneessa tilanteessa turvata. Tarvittaessa kuluja ja palkintoja tulee sovitella ja ravilähtöjä tulee profiloida. Maakuntaradat ovat suomalaisen raviurheilun perusta ja ne tulee säilyttää nykyisellään. Säästöjä tulee hakea myös keskusjärjestö Hippoksen toiminnasta. Esimerkiksi jalostusosaston toiminnan jalkauttamista kentälle hevosjalostusliittojen hoidettavaksi tulisi tutkia ja harkita.

3) Miten kilpailevien hevosten määrän lasku saadaan taittumaan ja jopa käännettyä nousuun? Entä miten näet ratsu- ja ponikasvatuksen tilanteen?

Kilpailutarjonta tulee olla hyvää ja monipuolista. Pelkät palkinnot eivät ratkaise asioita. Kilpahevoselle tulee rakentaa polku aloittelevasta ravurista huipulle tai ainakin koviin koitoksiin.

Säännöt ja kilpailuja koskevat määräykset tulee käydä läpi ja poistaa kilpailua rajoittavat tai estävät kohdat. Kilpaileminen tulee tehdä helpoksi.

Kilpailutoiminnassa ei saa keskittyä liikaa yhteen hevosryhmään. Suomen hevosmäärällä ja harrastuspohjalla ns. nopea kierto ei ole hyvä vaihtoehto. Tarvitsemme kilpahevosia, jotka kilpailevat pidempään ja joista voi tulla niitä yleisön suosikkeja.

Ratsujen ja ponien tilanne on valoisampi. Uskon, että ratsastusurheilun kasvava suosio innostaa ratsu- ja ponikasvatusta.

4) Kuinka hyvin toimii mielestäsi raviratojen yhteistyö? Missä asioissa raviradat voisivat yhteistyössä hoitaa joitain asioita, joita Hippos hoitaa nyt? Mihin Hippoksen tulisi keskittyä?

Raviradat ovat keskimäärin hyvissä väleissä keskenään ja yhteistyötä harjoitetaan tarpeen mukaan. Ravitapahtuma on kuitenkin ratakohtainen, eikä yhteistyötä voida tässä suhteessa ulottaa helposti varsinaiseen toimintaan. Raviradat myös toimivat pääosin vapaaehtoisin talkoovoimin, mikä taas on pitkälti sidottua omaan alueeseen ja omaan ravirataan.

Ravisarjojen ja kilpailupäivien määrittämisen osalta raviradat voisivat hoitaa osan Hippoksen tehtävistä. Kilpailukalenteri tulisi tehdä alueellisesti siten, että se palvelisi raviradan toimintaa kaupalliselta ja urheilulliselta kannalta. Raviratojen ja alueen mielipiteet tulisi vähintäänkin huomioida tässä asiassa vahvasti. Tiivistäen kilpailutoiminnassa raviratojen tulisi vastata sisällöstä ja alueellisesti hyvästä ja kattavasta ravitoiminnasta. Hippoksen taas tulisi vastata siitä, että raviradat voivat hyvin harjoittaa tätä toimintaa.

5) On todennäköistä, että EU:n hevospassijärjestelmä muuttuu niin, että passi myönnetään siinä maassa, missä varsa syntyy. Kuinka sen jälkeen tulisi mielestäsi määritellä kotimaassa kasvattajakilpailuihin oikeutettujen varsojen status?

Varsojen status tulisi määrätä nykyistä vapaammin. Voimassa oleva systeemi on ollut omiaan johtamaan väärinkäytöksiin ja -ymmärryksiin. Asiassa tulisi käydä perusteellinen keskustelu.

Suomessa syntyneitä voisi olla, kuten nytkin, kaksi ryhmää, FI ja FIU. Ensin mainittu ryhmä tarkoittaisi Suomessa syntyneitä varsoja ja toinen suomalaisessa omistuksessa olevien tammojen jälkeläisiä. Ikäkausikilpailut rajattaisiin Suomessa syntyneille, muut kilpailut olisivat avoimia suomalaisille hevosille. Ehkä näin?

6) Miten raviurheilun tulisi suhtautua eläinsuojelukysymyksiin ja hevosten terveyteen liittyviin asioihin vrt. esim. kuolaintutkimus?

Raviurheilu on inhimillistä urheilua, jossa hevonen on tärkein asia. Kaikki ratkaisut lähtien radanhoidosta hevosen varusteisiin tulee tehdä hevosen ehdoilla. Tämä tulee näkyä myös käytännössä. Tulevaisuudessa harkittavia ratkaisuja ovat esimerkiksi se, missä tapauksissa sallitaan kengittä ajo, tuleeko nuorten hevosten kilpailussa huomioida ikä ja kokemattomuus (2-v. lämminveriset ja 3-v. suomenhevoset). Toisaalta kysymys on isosta ja vahvasta eläimestä, jonka turvallinen hallitseminen vaatii asianmukaisia välineitä. Eläinsuojelu ei saa estää järjen käyttöä.

7) Mikä on sinulle rakkain piirre raviurheilussa? Kuinka sitä voitaisiin paremmin tuoda esille suurelle yleisölle?

Minulle hevosen näkeminen ja hevosen läheisyys on aina iso juttu. Hevonen on kaunis ja juokseva hevonen on kuin taideteos. Olen huomannut voittajaseremonioissa, että voittajahevosen läheisyys vaikuttaa voimakkaasti myös onnitteleviin yhteistyökumppaneihin. Hevonen on asia, joka koskettaa, uskon, että näin myös suuren yleisön osalta.

Helena Halinen, 52, Janakkala, ehdolla uutena hallitukseen

1. Mikä on kriittisin epäkohta raviurheilussa nykyisin? Miten tulisit hallituksen jäsenenä auttamaan asian oikaisemista?

Katselen raviurheilua organisaation ja raviratojen hallinnon ulkopuolelta tässä vaiheessa. Ravien tulevaisuus on meidän kaikkien toimijoiden iso haaste. Vuorovaikutus, viestintä, toiminnan läpinäkyvyys, tiedottaminen ja hevosen hyvinvointiin liittyvät kysymykset tulevat korostumaan 2020-luvulla. Haluaisin olla lisäämässä Hippoksen ja alan toimijoiden vuoropuhelua ja kehittää ja edistää organisaation ketteryyttä toimia kulloisessakin tilanteessa. Rahaa on käytettävissä rajallisesti ja organisaation on pystyttävä löytämään keinot, joilla pidetään mahdollisimman moni hevosammattilainen ja harrastaja raviurheilun piirissä. Tarvitaan mittareita, työkaluja ja valmius reagoida muutoksiin.

2. Mitkä ovat keskeisimmät ratkaisut, jotka Hippoksen tulee kyetä tekemään koko hevosalan eteen raviurheilun rahoituksen pudotessa?

Uskon, että lukuja ja tietoa on organisaation tiedossa tulevien ratkaisujen tueksi. On löydyttävä konsensus siihen, miten rahaa jaetaan. Suomen kokoisessa raviurheilussa tarvitaan sekä ammattilaisia että harrastajia. Se, miten Hippoksen strategia jalkautetaan raviradoille ja muille alan toimijoille on avainasemassa. Tarvitsemme lisää toimijoita, mutta vähintään yhtä tärkeää on pitää nykyiset toimijat mukana lajissa. Tarvitaan myös edelleen lisää mahdollisuuksia tulla matalalla kynnyksellä mukaan raviurheiluun. Itse ajattelen, että hevonen on niin hieno eläin, että pääsy sen lähelle on elämys. Panostusta markkinointiin, brandiin ja mahdollisuuksiin tarvitaan.

3. Miten kilpailevien hevosten määrän lasku saadaan taittumaan ja jopa käännettyä nousuun? Entä miten näet ratsu- ja ponikasvatuksen tilanteen?

Jotta kilpailevia hevosia riittää, pitää olla hevosenomistajia. Tämänhetkisessä tilanteessa, kun taloudellinen tilanne on haastava monessa taloudessa, näen kimppaomistamisen edelleen kehittämisen järkevänä. Paljon hevosia on kuitenkin omistajiensa treenissä ja jos rataverkostoa näivetetään, näitä omistajia ja hevosia jää pois pelistä, kuten on jo nähty. Raviratojen läheisyydessä on enemmän talleja ja ammattimaista valmennustoimintaa ja tätä infraa ei voi noin vaan siirtää muualle. Olisi tärkeää selvittää, millä mallilla raviradat säästetään eli millä mallilla ne pystyvät toimimaan kustannustehokkaasti ja tekemään yhteistyötä.

Ratsu- ja ponikasvatuksen tilanne on lukujen valossa melko tasaantunut, mutta kuten kaikessa hevoskasvatuksessa, yhtäkään kasvattajaa ei ole varaa menettää.

4. Kuinka hyvin toimii mielestäsi raviratojen yhteistyö? Missä asioissa raviradat voisivat yhteistyössä hoitaa joitain asioita, joita Hippos hoitaa nyt? Mihin Hippoksen tulisi keskittyä?

En toimi raviratojen hallinnossa, mutta näin ulkopuolelta katsottuna raviratojen yhteistyö näyttäytyy vaihtelevana. Näkisin tässä kriittisessä tilanteessa raviratojen yhteistyön erittäin tärkeänä. Jos raviradoilla olisi vakiintuneet yhteistyöradat, ne voisivat varmasti osittain keskittää resurssejaan ja kehittää yhdessä alueellista toimintaansa. Tämä edellyttää aitoa yhteistyötä, siis sitä, että ajetaan yhteistä etua.

Myös Hippoksen ja raviratojen pitäisi aidosti tehdä yhteistyötä eli vuorovaikutuksen ja viestinnän kanavat pitäisi määrittää selkeiksi. Hippoksen pitäisi kaikin keinoin hoitaa joka saralla hevoselinkeinon ja -harrastuksen edistämistä ja pyrkiä purkamaan raskasta byrokratiaa.

5. On todennäköistä, että EU:n hevospassijärjestelmä muuttuu niin, että passi myönnetään siinä maassa, missä varsa syntyy. Kuinka sen jälkeen tulisi mielestäsi määritellä kotimaassa kasvattajakilpailuihin oikeutettujen varsojen status?

Mielestäni tämä muutos toisi selkeyttä varsan statukseen ja statuksen määrittely olisi hyvin yksiselitteinen. Suomessa syntynyt on oikeasti Suomessa syntynyt varsa ja oikeutettu Suomessa syntyneiden kasvattajakilpailuihin.

6. Miten raviurheilun pitäisi suhtautua eläinsuojelukysymyksiin ja hevosten terveyteen liittyviin asioihin vrt. esim. kuolaintutkimus?

Raviurheilun sekä kaiken hevosurheilun ja myös kaiken hevosen työkäytön eli koko hevosalan pitää suhtautua hyvin vakavasti eläinsuojelukysymyksiin. Tämä on kaikkien etu. On erittäin merkityksellistä koko lajin kannalta, että se on yhteiskunnallisesti hyväksytty ja läpinäkyvä tässäkin suhteessa.

Hevosurheilun parissa on suurin osa niitä, jotka tekevät hevostensa hyvinvoinnin eteen kaiken mahdollisen, mutta pieni joukko myös niitä, jotka eivät välitä. Koulutus, tieto vievät lajia eteenpäin. Tärkeää on kuitenkin pitää mielessä, että hevosen pitää saada olla hevonen ja elää hevosen elämää.

7. Mikä on sinulle rakkain piirre raviurheilussa? Kuinka sitä voitaisiin paremmin tuoda esille suurelle yleisölle?

Hevonen näyttäytyy silmissäni aina kaikkein hienoimpana eläimenä. Hevosen kanssa tehtävä työ vie aikaa, rahaa ja pitkäjänteisyyttä. Se, että kaiken sen työn ansiosta pääsee osallistumaan ravikilpailuihin ja onnistumaan sillä tasolla, minkä on asettanut, on kaikkein hienointa. Yhtä hienoa on ihailla huippuhevosten suorituksia. Joidenkin juoksut ovat piirtyneet verkkokalvoille ikuisesti.

Heikki Kosonen, 63, Savonlinna, ehdolla uutena hallitukseen

1. Mikä on kriittisin epäkohta raviurheilussa nykyisin? Miten tulisit hallituksen jäsenenä auttamaan asian oikaisemista?

Jatkuva puolustusasemissa oleminen keskeisissä lajin hyväksyttävyyteen ja tulevaisuuteen vaikuttavissa teemoissa kuten eläinsuojelu, hiilijalanjälki ja sosiaalinen kestävyys

Aloite omiin käsiin näissä asioissa niin niihin voidaan vaikuttaa, kun julkinen keskustelu jostain alkaa ollaan jo myöhässä.

Tulisin pitämään esillä näitä asioita niin, että aloitteellisesti otetaan nämä teemat selkeästi huomioon päätöksenteossa.

2. Mitkä ovat keskeisimmät ratkaisut, jotka Hippoksen tulee kyetä tekemään koko hevosalan eteen raviurheilun rahoituksen pudotessa?

Valtuuskunta hyväksyy seuraavien vuosien strategian tämän syksyn kokouksessa, joissa nämän asiat on linjattu tuleville vuosille.Tulevan hallituksen tehtävänä on tukea strategian edellyttämien toimien toteutumista, tavoitteiden saavuttamista sekä huolehtia siitä, että strategia vastaa toimintaympäristön muutosten asettamiin haasteisiin.

Kysymykseen keskeisimmistä ratkaisuista on vaikea vastata tällä vastausaikataululla, koska 2–3 vuoden päässä oleviin tosiasioihin toimintaympäristön ja rahoituksen osalta ei ole käytettävissä muuta kuin arvauksia.

Raviratojen toimintaa edistävän infran suunnittelun ja rahoituksen hankkiminen tulevaisuudessa veikkausvoittovarojen ulkopuolisista rahoituslähteistä keskitetysti Hippoksen tai ravialueiden toimesta on mahdollisuus, joka tulisi selvittää perinpohjaisesti.

3. Miten kilpailevien hevosten määrän lasku saadaan taittumaan ja jopa käännettyä nousuun? Entä miten näet ratsu- ja ponikasvatuksen tilanteen?

Nykyisten toimijoiden määrän säilyttäminen huolehtimalla riittävän tasaisesta ja kannustavasta palkintojen jakautumisesta sekä riittävästä kilpailutarjonnasta tukemaan raviurheilun harrastamista.

Ratkaisevassa asemassa ovat ns. arkiporifiiliravien tarjonta ja palkintotaso, koska se edustaa valtaosaa kilpailusuoritteista.

Turhien harrastusta ja kilpailemista haittaavien sääntöjen perkaaminen pikaisesti.

4. Kuinka hyvin toimii mielestäsi raviratojen yhteistyö? Missä asioissa raviradat voisivat yhteistyössä hoitaa joitain asioita, joita Hippos hoitaa nyt? Mihin Hippoksen tulisi keskittyä?

Ratojen yhteistyön suurin este on nykyinen kilpailupäiviin sidottu rahoitusmalli, joka ei motivoi omaa varainhankintaa vaan on johtanut ”kaikkien sotaan kaikkia vastaan”. Uuden notifikaatiokauden keskeinen asia on löytää ratkaisu tähän ongelmaan.

Hippoksen viestintä- ja markkinointiosasto voisi hyvin jalkauttaa vastuuhenkilön kullekin ravialueelle hoitamaan oman alueensa markkinointia ja somen sisältötuotantoa, jolloin se olisi yleisen linjan mukaista mutta kuitenkin räätälöityä alueen ratojen tarpeisiin.

Hippoksen tulisi keskitttyä enemmän ratojen toiminnan tukemiseen ja tiedon tuottamiseen niiden käyttöön.

5. On todennäköistä, että EU:n hevospassijärjestelmä muuttuu niin, että passi myönnetään siinä maassa, missä varsa syntyy. Kuinka sen jälkeen tulisi mielestäsi määritellä kotimaassa kasvattajakilpailuihin oikeutettujen varsojen status?

Noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja lakeja sekä asetuksia eikä pyritä vesittämään niitä omilla tulkinnoilla.

6. Miten raviurheilun pitäisi suhtautua eläinsuojelukysymyksiin ja hevosten terveyteen liittyviin asioihin vrt. esim. kuolaintutkimus?

Eläinsuojeluasioissa aloite omiin käsiin ja toimitaan etupainotteisesti eikä odoteta, että joku taho ottaa asian julkisuuteen tai esille ja reagoidaan vasta sitten. Tehdään tietoisia päätöksiä eikä vain pyöritellä asioita.

7. Mikä on sinulle rakkain piirre raviurheilussa? Kuinka sitä voitaisiin paremmin tuoda esille suurelle yleisölle?

Keväällä varsojen syntyminen. Maailmassa on harvoja niin positiivisia ilmiöitä kuin tammat pikkuvarsojen kanssa, jonka voisi tuoda esille kevään kaikissa raveissa jopa varsojen esittelyinä paikanpäällä perheiden vetonaulana ja tehdä jopa niiden kehityksen seuraamisesta yksi tapa harrastaa hevosurheilua

Juha Lyyski, 59, Nurmijärvi / Loppi / Laihia, hallituksen varapuheenjohataja, ehdolla jatkamaan

1. Mikä on kriittisin epäkohta raviurheilussa nykyisin? Miten tulisit hallituksen jäsenenä auttamaan asian oikaisemista?

Vaikea kysymys; parempi puhua haasteesta kuin epäkohdasta. Ankkurointi yhteiskuntaan niin, että raviurheilun merkitys ymmärretään konkreettisesti harrastuksena, elinkeinona ja elämänsisällön rikastuttajana. Normaalia hallitustyöskentelyä.

2. Mitkä ovat keskeisimmät ratkaisut, jotka Hippoksen tulee kyetä tekemään koko hevosalan eteen raviurheilun rahoituksen pudotessa?

Veikkauksen tuloutuksen laskiessa: 

1) saneerataan lisäarvoa tuottamaton kulurakenne siten, että rahankäytön painotus on palkinnoissa sekä etulinjan toimijoissa eli raviradoilla ja hevosjalostusliitoissa, jotta varmistetaan kilpahevosten omistajien ja kasvattajien motivaatio sekä harrastamisen ja elinkeinon tuki.

2) haetaan uusia ja kehitetään vanhoja tulorahoituksen lähteitä; asiakasfokus avustusfokuksen sijaan.

3. Miten kilpailevien hevosten määrän lasku saadaan taittumaan ja jopa käännettyä nousuun? Entä miten näet ratsu- ja ponikasvatuksen tilanteen?

Ymmärretään raviurheilu lähtökohtaisesti harrastuksena, jonka ensimmäinen motiivi ei välttämättä ole rahan ansaitseminen. Määrän kehitys on turvattava kilpailuttamisen ja kasvatuksen esteitä ja rajoitteita purkamalla, jotta asiat koetaan mahdollisimman kannustavina.

4. Kuinka hyvin toimii mielestäsi raviratojen yhteistyö? Missä asioissa raviradat voisivat yhteistyössä hoitaa joitain asioita, joita Hippos hoitaa nyt? Mihin Hippoksen tulisi keskittyä?

Yhteistyö toimii asiallisesti. Raviradat voivat hoitaa lähes kaikki kilpailutoimintaan liittyvät tehtävät yhteistyössä, kuten myös hevosjalostusliitot kasvatuksen ja jalostuksen tehtävät. Hippos on kustannustehokas ja kevyt organisaatio: talous, nuoriso sekä kansainväliset ja viranomaissuhteet.

5. On todennäköistä, että EU:n hevospassijärjestelmä muuttuu niin, että passi myönnetään siinä maassa, missä varsa syntyy. Kuinka sen jälkeen tulisi mielestäsi määritellä kotimaassa kasvattajakilpailuihin oikeutettujen varsojen status?

Selkeä peli: em. kilpailuihin voi osallistua hevonen, jonka emä on sen varsonut Suomessa ja joka on tunnistettu Suomessa ja joka on vasta tunnistamisen jälkeen mahdollisesti viety ulkomaille kasvamaan. Suomalainen doping-/lääkeainetestaus koskee myös näitä ulkomailla kasvavia.

6. Miten raviurheilun pitäisi suhtautua eläinsuojelukysymyksiin ja hevosten terveyteen liittyviin asioihin vrt. esim. kuolaintutkimus?

Jokainen vastuullinen hevosharrastaja ja ammattilainen on suhtautunut em. asioihin vastuullisesti ja rakentavasti ja toimii niin myös jatkossakin.

7. Mikä on sinulle rakkain piirre raviurheilussa? Kuinka sitä voitaisiin paremmin tuoda esille suurelle yleisölle?

Kilpailun lisäksi kaikki mikä tapahtuu aamutallin ja iltatallin välillä: ulosvienti, karsinan siivous, tarhojen siivous, aitojen korjaus, kuivikkeiden, rehujen ja heinien haku, kengitys, jalkojen hoito, hieronta ja venytys, valmennus auringonpaisteessa, räntäsateessa ja pakkasessa, pesu, ruokinta. Hevonen ei ole mopedi, jonka voi jättää talliin, kun ei huvita. Hevosihmisen arkea voi paremmin tuoda esille suurelle yleisölle.

Hannu Nivola, 63, Uusikaupunki, hallituksen jäsen, ehdolla jatkamaan

1. Mikä on kriittisin epäkohta raviurheilussa nykyisin? Miten tulisit hallituksen jäsenenä auttamaan asian oikaisemista?

Kriittisin epäkohta on lajin rahoituksen epävarmuus, mihin on syynä sekä epävarmuus Veikkauksen ja yleisesti pelimarkkinan tuoton ohjautumisessa entisellä tavalla takaisin hevospelikohteille että muun yhteiskunnallisen rahoituksen riippuminen poliittisesta päätöksenteosta.

Yksittäisen hallituksen jäsenen toimiminen yksin on kovin rajallista ja sooloilu jopa ei-toivottua. Tehokkaan toiminnan perustana tulee olla yhteisesti laadittu selkeä strategia siitä, miten toimitaan edunvalvonnassa yhteiskunnan rahoista päättävien suuntaan. Rahan jaosta kentälle raviratojen palkintojen maksun kautta tulee päättää asiantuntemukseen perustuen. Rahan jakautumisesta päätettäessä tulee ymmärtää syvällisesti jakoperusteiden kauaskantoiset vaikutukset.

2. Mitkä ovat keskeisimmät ratkaisut, jotka Hippoksen tulee kyetä tekemään koko hevosalan eteen raviurheilun rahoituksen pudotessa?

Hippoksen niin kuin kaikkien muidenkin alan toimijoiden on työskenneltävä uupumatta uusien rahoitusmallien löytämiseksi. Rahan jako kentälle palkintoina ja valmennus- ja kilpailuolosuhteiden ylläpitämiseen on perustuttava reiluihin ja oikeudenmukaisiin mittareihin, joiden työstämistä on jatkettava. Hippoksen on kyettävä myös yhdistämään eri intressiryhmät näkemään paras mahdollinen kilpailupäivien ja palkintojen jakoperuste siten, että ammattimainen toiminta on edelleen mahdollista ja lajissa riittää myös suuremmalla rahalla satsaavia omistajia, mutta että myös lajille tuiki tärkeä harrastajamainen valmentaminen ja kilpailu on mahdollista.

Vaikeassa asiassa on pystyttävä näkemään kokonaisuus ja miettimään sellainen ratkaisu, että lajissa mukana pysymien on mahdollista mahdollisimman monelle, vaikka yhteiskunnan rahoitus putoaisi. Rahoituksen putoamista ei saa kuitenkaan ottaa itsestäänselvyytenä, vaan edunvalvontaa ja lajin tärkeyttä on perusteltava jatkuvasti.

Uusiakin agendoja edunvalvontaan on avattava, kuten esimerkiksi hevosen käyttämän nurmirehun ja laitumien apu ilmastonmuutoksen selättämisessä.

3. Miten kilpailevien hevosten määrän lasku saadaan taittumaan ja jopa käännettyä nousuun? Entä miten näet ratsu- ja ponikasvatuksen tilanteen?

Hevosen omistaja ja omistajuus on nostettava keskiöön markkinoinnissa ja viestinnässä. Lajiin sisään tulemisen kynnystä on madallettava mm. ravikoulutoiminnalla, nuorisotyötä jatkuvasti kehittämällä ja tukemalla sekä raviratojen jatkuvilla uusasiakashankintaan tähtäävillä toimenpiteillä. Suomalaista hevoskasvatusta mukaan lukien ratsu- ja ponikasvatus on tuettava eri keinoin ja hevoskasvatuksen merkitystä korostettava sekä riittävän kilpahevosmäärän tuottajana että myös elinkeinona ja harrastuksena, maaseudun elävöittäjänä ja jopa kovin päivänpolttavan ongelman ilmaston lämpenemisen hidastajana.

4. Kuinka hyvin toimii mielestäsi raviratojen yhteistyö? Missä asioissa raviradat voisivat yhteistyössä hoitaa joitain asioita, joita Hippos hoitaa nyt? Mihin Hippoksen tulisi keskittyä?

Raviratojen yhteistyö toimii pääsääntöisesti hyvin ja alueyhteistyö on kasvussa. Raviratojen tehtävä on järjestää raveja ja radoilla on siihen hyvä kokemus ja ammattitaito. Hippoksen rooli on koordinoida toimintaa ja yhteistyötä, miettiä pitkän tähtäimen strategiaa ja hoitaa lajin edunedunvalvontaa. Hippoksen tulisi myös koordinoida ja kannustaa hevosjalostusliittojen ja raviratojen yhteistyötä niin, että kaikki toimijat tukisivat toistensa toimintaa ja synergiaedut löydettäisiin, jolloin voimat ja osaaminen saadaan yhdistettyä toimimaan yhdessä mahdollisimman hyvin lajin parhaaksi.

5. On todennäköistä, että EU:n hevospassijärjestelmä muuttuu niin, että passi myönnetään siinä maassa, missä varsa syntyy.  Kuinka sen jälkeen tulisi mielestäsi määritellä kotimaassa kasvattajakilpailuihin oikeutettujen varsojen status?

Hevospassi on hevosen yksilötunnistamisen ja tuotantoeläinstatukseen liittyvän lääkekirjanpidon yms todentamis- ja seurantadokumentti, millä ei tarvitse olla mitään tekemistä kilpailurekisteristatuksen kanssa. Asiaa tulee harkita tarkoin ottaen huomioon mm. EU:n kilpailunrajoittamissäädökset ja muu mahdollinen lainsäädäntö. Esimerkiksi omistajan kansallisuus ei voi määrittää kilpailuoikeutta. Nykyisenkaltainen järjestelmä saattaa olla myös tulevaisuudessa yksi mahdollinen vaihtoehto, jolloin ulkomaalla syntyvän varsan on tultava Suomeen esimerkiksi syntymävuoden loppuun mennessä. Asiassa tulee kuulla asiantuntijaverkostoja ja verrata muiden, esim. Ruotsin tulevaan vastaavaan sääntöön.

Suomalaista nimenomaan Suomessa tapahtuvaa kasvatusta tulee tukea ja kannustaa mahdollisimman paljon, mutta ulkomaillakin syntyneelle varsalle tulee kuitenkin tietyissä tapauksissa (vrt. nykysääntö) jollain tavalla luoda mahdollisuus päästä kasvattajakilpailujen edellyttämään ns. Suomessa syntyneen statukseen kilpailurekisterissä. Asia on harkittava tarkoin eikä siihen voi näin yhtäkkiä yksiselitteisesti vastata.

6. Miten raviurheilun pitäisi suhtautua eläinsuojelukysymyksiin ja hevosten terveyteen liittyviin asioihin vrt. esim. kuolaintutkimus?

Hevosen hyvinvointi on otettava kaikessa toiminnassa ja viestinnässä vakavasti ja keskiöön ja tuotava esille ravihevosen yleisesti ottaen erittäin hyvää kohtelua ja elämää. Uusi tutkimustieto on otettava aina vakavasti ja mahdollisiin epäkohtiin reagoitava välittömästi ja voimakkaasti, kuitenkin ensin todentaen tiedon todellinen merkitys. Aina kaikki ei ole ihan sitä, miltä ensin näyttää ja uusi perustutkimus voi johtaa vääriin johtopäätöksiin ennen kuin perusteellista lisätietoa saadaan (vrt kuolaintutkimus).

7. Mikä on sinulle rakkain piirre raviurheilussa? Kuinka sitä voitaisiin paremmin tuoda esille suurelle yleisölle?

Raviurheilussa on monia hienoja elementtejä, joita ei voi nostaa toisen edelle, mutta tärkein on tietysti hevonen itse. Koko laji perustuu hevosen ja ihmisen hienolle suhteelle ja molemminpuoliselle kunnioitukselle ja ystävyydelle. Mutta yhtä tärkeää on lajin sosiaalisuus ja yhteisöllisyys sekä lajin antamat elämykset ja kilpailun tuoma jännitys.

Ammattimainen markkinointi ja viestintä sekä kaikkien lajissa mukana olevien osallistuminen positiivisen sanoman viemiseen eteenpäin ovat tärkeimpiä asioita lajin suosion lisäämisessä. Hevosen nostaminen keskiöön ja yhteisöllisyyden korostamien sekä omistajien nykyistä selvästi suurempi huomioiminen sekä kilpailutapahtumissa että medioissa kilpailujen ulkopuolella ovat parasta lajimarkkinointia.

Matti Rajaharju, 72, Rovaniemi, ehdolla uutena hallitukseen (ollut jäsen aiemmin)

ei vastannut MT Ravinetin kyselyyn.

Juha Rehula, 57, Hollola, istuva puheenjohtaja, hakee jatkokautta

1. Mikä on kriittisin epäkohta raviurheilussa nykyisin? Miten tulisit hallituksen jäsenenä auttamaan asian oikaisemista?

Käytettävissä olevien eurojen tulevaisuus. Tarvitaan useita samansuuntaisia toimia tilanteen vakauttamiseksi ja mielellään ennakoiden. Alan edunvalvonnassa on onnistuttava. Tulevasta notifikaatiosta tulisi saada omaa varainhankintaa demoralisoivat elementit poistettua. Etsitään aktiivisesti uusia tapoja käytettävissä olevien eurojen lisäämiseksi. Joka tapauksessa tarvitaan eri toimijoiden keskinäisen yhteistyön tiivistämistä ja roolitusten selkiyttämistä. Päätöksiä pitää kyetä tekemään. Ala tarvitsee yhteiset tavoitteet ja maalit - strategian, jota vasten jokaista tehtyä päätöstä on peilattava.

2. Mitkä ovat keskeisimmät ratkaisut, jotka Hippoksen tulee kyetä tekemään koko hevosalan eteen raviurheilun rahoituksen pudotessa?

Lähtökohtaisesti meidän ei tule suostua näivettymisen kierteeseen. Julkisen rahoituksen vähentyessä on kyettävä löytämään uusia rahoituksen kanavia esim. investointeihin. Tavoiteasetanta pitää olla selkänä. Eri toimijoiden roolit on kirkastettava. Yhteisen tekemisen ja sitoutumisen tehtyihin päätöksiin lisääminen on välttämätöntä.

3. Miten kilpailevien hevosten määrän lasku saadaan taittumaan ja jopa käännettyä nousuun? Entä miten näet ratsu- ja ponikasvatuksen tilanteen?

Astutusmäärien lasku on saatu taittumaan. Yhtä kikka kolmosta ei ole eikä tule, jotta myönteinen kehitys on mahdollista aikaansaada.

Koronakevään luvut kertovat, että tamman omistajien luottamus tulevaan vaikeuksista huolimatta on olemassa. Jotta meillä on kasvatustoimintaa, pitää hevosille löytyä omistajat. On oltava tulevaisuuden näköala siitä, millä tasolla palkinnot ja kasvattajapalkkiot ovat.

Ratsut ja ponit ovat raviurheilulle mahdollisuus kiinnittää ihmisiä alallemme sen kaikkein tärkeimmän eli hevosen kautta. Ponien osalta on kyse myös matalamman kynnyksen ylittämisestä erityisesti nuorten osalta. Harrastajia me tarvitsemme – seuraavan sukupolven kasvamista.

4. Kuinka hyvin toimii mielestäsi raviratojen yhteistyö? Missä asioissa raviradat voisivat yhteistyössä hoitaa joitain asioita, joita Hippos hoitaa nyt? Mihin Hippoksen tulisi keskittyä?

Yhteinen tekeminen on yhtäältä oraalla, toisaalta parhaimmillaan toimien keskinäinen kilpailu voisi viedä hyvinkin alaa eteenpäin. Alueellisia ratkaisuja tarvitaan. Osaamista tulee voida jakaa. Suunnitelmallisuutta esim. kilpailutarjonnassa on välttämätöntä lisätä. Vastakkainasettelua niin eri ratojen välillä kuin ratojen ja Hippoksen välisessä yhteisessä tekemisessä on kyettävä vähentämään.

Hippoksen rooli on ja tulee olla koordinoida ja toimia valtakunnan tasolla. Olen valmis siirtämään Hippoksen ohjausvaltaa alueille varmistaen sen, että alueellisen yhteistyö toimii.

Hippoksen rooli tulee jatkossa olla nykyistä enemmän alueellisen ja maakunnallisen toiminnan tukemisessa on sitten kyse kilpailutoiminnasta tai viestinnästä.

Hippoksen tulee keskittyä keskusjärjestön rooliinsa. Edunvalvonta, strateginen lähestyminen asioihin, yhteisen tekemisen koordinointi ja toisaalta erilaisten näkemysten yhteensovittaminen sekä jäsentemme niin ravirajojen kuin hevosjalostusliittojenkin toiminnan tuki ovat asioita, joihin pitää keskittyä.

5. On todennäköistä, että EU:n hevospassijärjestelmä muuttuu niin, että passi myönnetään siinä maassa, missä varsa syntyy. Kuinka sen jälkeen tulisi mielestäsi määritellä kotimaassa kasvattajakilpailuihin oikeutettujen varsojen status?

Suomalaisen kasvatustoiminnan yksi ytimistä on kasvattajakilpailut. Tästä tulee pitää kiinni muuttuvissakin oloissa myös jatkossa.

Hevospassijärjestelmän mahdollisesti (on todennäköistä) muuttuessa kasvattajakilpailujen ydin tulee pitää kirkkaana mielessä.

Jotta on mahdollista vastata esitettyjen vaihtoehtojen puolesta tai vastaan on oltava tiedossa, mitä EU.n ohjeistus loppujen lopuksi tarkoittaa. Toisekseen näen, että kaikissa tilanteissa tiettyyn määräpäivään mennessä hevosten rekisteröiminen meidän rekistereihimme on käytössä jatkossakin.

6. Miten raviurheilun pitäisi suhtautua eläinsuojelukysymyksiin ja hevosten terveyteen liittyviin asioihin vrt. esim. kuolaintutkimus?

Vakavasti!! Alan yleinen hyväksyttävyys on tulevan toimintamme yksi keskeisimmistä ellei keskeisin asia. On sitten kyse julkisesta rahoituksesta kuin meille niin välttämättömistä kumppanuuksista.

Hevosen hyvinvoinnin on oltava kaiken keskiössä. Mielikuvien maailmassa ei saisi tulla yhtään sellaista säröä, joka kenties vieläpä vahvistaa alaa tuntemattomien käsityksiä.

7. Mikä on sinulle rakkain piirre raviurheilussa? Kuinka sitä voitaisiin paremmin tuoda esille suurelle yleisölle?

Vahvat tunteet. Hevonen sellaisena kuin se on ylväänä ja viisaana. Hevosen ja ihmisen suhde, joka sisältää tunteiden kirjon niin onnen ja ilon hetkinä kuin pettymysten ja ongelmien kohdatessa.

Meidän on kyettävä tuomaan hevonen mahdollisimman lähelle ihmisiä. Hevosen mahdollisuudet ja monimuotoisuus. Mieli kuvia on mahdollisuus muuttaa – se on jokaisen meidän alalla toimivan vastuulla.

Mervi Roiha-Härkönen, 37, Parikkala, ehdolla hallitukseen uutena

1. Kriittisin epäkohta raviurheilussa nykyisin? Miten tulisit hallituksen jäsenenä auttamaan asian oikaisemisessa?

Epävarmuus raviurheilun tulevaisuuden näkymästä. Tulevaisuuden suunnittelu ja tehtävien investointien ennakointi on vaikeaa mm. rahoituskysymysten ollessa auki. Uskon avoimeen ja vuorovaikutteiseen viestintään, sekä läpinäkyvään johtamiseen. Toivon myös, että Hippoksen uuden strategian myötä selkeät tavoitteet saadaan määriteltyä hyvin jokaiselle alan toimijalle.

2. Mitkä ovat keskeisimmät ratkaisua, jotka Hippoksen tulee kyetä tekemään koko hevostalouden eteen rahoituksen pudotessa?

Rahoituksen varmistaminen: ulkopuolinen rahoitus, erilaiset hankerahoitukset, varautuminen tulevaan.

Keskittäminen ja kustannustehokkuus, esim. lajimarkkinointi.

Lajin kiinnostavuuden kehittäminen.

3. Miten kilpailevien hevosten määrän lasku saadaan taittumaan tai jopa käännettyä nousuun? Entä miten näet ratsu- ja ponikasvatuksen tilanteen?

Kasvatuksen turvaamisella, ikäluokkien elinvoimaisuuden ylläpitämisellä sekä riittävällä tarjonnalla. Kimppaomistamisen näen yhtenä upeana mahdollisuutena. Ratsu- ja ponikasvatus Suomessa on laadukasta. Meillä on hyvää materiaalia, ja asiaan halutaan selvästi satsata. Uudistetut tammapalkkiot ja kasvattajapalkinnot tukevat kasvatustoimintaa.

4. Kuinka hyvin toimii mielestäsi raviratojen yhteistyö? Missä asioissa raviradat voisivat yhteistyössä hoitaa joitain asioita, joita Hippos hoitaa nyt? Mihin Hippoksen tulisi keskittyä?

Raviratojen väliseen yhteistyöhän on kokemukseni mukaan aitoa halua, mutta käytännössä tätä voisi edistää ja ohjata Hippoksen toimesta. Yhteiset pelisäännöt vahvistaisivat ja selkeyttäisivät tekemistä ja tällä voisi olla vaikutusta myös ratojen sekä Hippoksen resurssointiin. Hippoksen tehtävä on johtaa ja valvoa ravikilpailutoimintaa, läpinäkyvään johtamiseen sen tulisi mielestäni keskittyä. Alan pitää uskaltaa uudistua, Hippoksen tehtävä on johtaa esimerkillä.

5. On todennäköistä, että EU:n hevospassijärjestelmä muuttuu niin, että passi myönnetään siinä maassa, missä varsa syntyy. Kuinka sen jälkeen tulisi mielestäsi määritellä kotimaassa kasvattajakilpailuihin oikeutettujen varsojen status?

Suomen kasvattajakilpailujen ja kilpailujärjestelmän tulevaisuutta tulisi myös mahdollisesti pohtia tässä yhteydessä. Eläinsuojelullisesti olisi järkevää, että varsa tunnistettaisiin jatkossa synnyinmaassaan. Täyden kilpailuoikeuden mieltäisin vain kotimaassa syntyneille varsoille. Tärkeintä kuitenkin on, että kaikilla on samat säännöt, ja niitä noudatetaan.

6. Miten raviurheilun pitäisi suhtautua eläinsuojelukysymyksiin ja hevosten terveyteen liittyviin asioihin vrt. esim. kuolaintutkimus?

Vakavasti. Nykyisessä Hippoksen strategiassa hyvinvoiva hevonen on keskiössä, ja tähänhän kaikki toiminta perustuu. Tulevaisuudessa myös raviurheilun tulee pystyä puolustamaan paikkaansa eläinsuojelunäkökulmasta. Meidän tulee kertoa ja näyttää, kuinka hyvin hoidamme upeaa eläintämme. Kannatan lajia edistävää tutkimustyötä.

7. Rakkain piirre raviurheilussa? Kuinka sitä voitaisiin paremmin tuoda esille suurelle yleisölle?

Rakkain piirre minulle raviurheilussa on upea hevonen, joka tuottaa aitoja tunteita, mahtavia elämyksiä ja tarinoita elämään. Raviurheilun yhteisöllisyys kiehtoo, ihmiset ja eläimet yhteistyössä on parasta mitä tiedän. Lajin vahvempi brändäys ja tarinallistaminen on mahdollisuus suurta yleisöä ajatellen.

Hallitusehdokkaiden taustat on esitelty Suomen Hippoksen sivulla

Lue myös:

Istuva puheenjohtaja Juha Rehula vierasblogissa: Suomalaisen raviurheilun ja yhteisön tavoitteen on oltava yksiselitteisen selkeä

Puheenjohtajaksi pyrkivä Kari Eriksson vierasblogissa: Hevostalouden lähivuodet – hevosmäärän säilyttäminen yksi suurista haasteista

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hippoksen eväät tulevaan: Uusi strategia, ukkoutuvat voimat

Suomen Hippos vaihtoi puheenjohtajaa: Kari Eriksson voitti istuvan puheenjohtajan Juha Rehulan

Varsojen kilpailuoikeudet ja suhtautuminen eläinsuojeluun jakavat Hippoksen hallitusehdokkaita

Gallup
MT Ravinetti Youtubessa
MT Ravinetti Youtubessa
Siirry kanavalle
Uusin TalkKari
Katso video