MTK:n Sahi: Kuntien keittiöillä avaimet talouskasvuun

Kouluruuan valmistuksessa voitaisiin suosia paikallisia raaka-aineita, muistuttaa MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi. Kuva: Jaana Kankaanpää

Julkisissa ruokahankinnoissa pitäisi suosia paikallisia raaka-aineita, koska sillä saataisiin Suomi nousuun, totesi MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi avatessaan tänään Kauhajoella Traktorikynnön SM-kisat.

"Ostamalla suomalaista ruokaa kaikki julkiset keittiöt voivat omalta osaltaan osallistua talkoisiin Suomen talouden tervehdyttämiseksi."

Sahi perustelee näkemyksensä sillä, että julkisissa ruokapalveluissa tuotetaan vuosittain keskimäärin 100 ateriaa jokaista suomalaista kohti. Yhteensä koulut, päiväkodit, sairaalat ja muut julkiset keittiöt tuottavat 420 miljoonaa ateriaa vuodessa.

Niiden elintarvikehankintoihin käytetään 350 miljoonaa euroa.

Julkisissa ruokapalveluissa kotimaisen ruoan osuus on selvästi pienempi kuin kotitalouksien ruokahankinnoissa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin viime vuonna tekemän selvityksen mukaan kotimaisten raaka-aineiden osuus vaihtelee alueittain 60−80 prosentin välillä.

"Parantamisen varaa on joka puolella Suomea. Suomalaisten verovaroja ei pitäisi tuhlata ulkomaiseen ruokaan", Sahi huomauttaa.

Sahi pitää valitettavana sitä, että ruuan alkuperää ei kerrota ateriapalveluiden asiakkaille pääsääntöisesti lainkaan.

"Pahimmillaan julkisissa ruokapalveluissa tarjotaan possun lihaa, jonka tuottaminen Suomessa olisi lainvastaista."

Tullitilastot osoittavat, että ruoan tuonti Suomeen on edelleen kasvanut. Elintarvikkeiden kauppatase on pahasti alijäämäinen.

"Siksi kuntapäättäjien pitäisi vakavasti ja tosissaan miettiä keinoja ja tehdä sellaisia päätöksiä, joilla kohennetaan yleistä taloustilannetta. Kotimaisen ruoan osuuden kasvattaminen on erittäin tehokas ja helppo tapa osallistua taloustalkoisiin", arvioi Sahi.

Vastuu kotimaisten ruokatarvikkeiden hankinnasta on aina kuntien luottamus- ja virkamiesjohdolla, Sahi korostaa.

"Kuntapäättäjillä on valta ja vastuu tehdä strategiatason päätöksiä siitä, mitä kuntalaiset syövät. Lopulliset päätökset ovat kuitenkin ruokapalvelu- ja hankinta-ammattilaisten käsissä."

Hän muistuttaa, ettei hankintalaki ole koskaan rajannut kotimaisen ruoan käyttömahdollisuuksia kuntaruokailussa, vaikka näin on usein luultu ja väitetty. Laki sen sijaan mahdollistaa sellaisten hankintakriteerien käytön, jotka mahdollistavat kotimaisen ruoan hankinnan.

Hankintatoimen päätöksenteossa ja suunnittelussa mennään valitettavan usein hinta edellä.

"On edelleen kuntia, kuntayhtymiä ja hankintayhtiöitä, jotka tekevät päätökset pelkän hinnan perusteella. Taloudellisten mittareiden rinnalla hankintoja pitäisi tarkastella ruoan laadun, ravitsemuksen, tuoreuden, kestävän kehityksen sekä paikallisuuden näkökulmasta."