Berner tekisi isoista ruokaviejistä vetureita pienemmille ja tiivistäisi yhteistyötä Ruotsin kanssa, Lepästä vienti turvaa myös huoltovarmuutta – "Tällä hetkellä Suomella ei juurikaan ole maabrändiä ruokamaana"
Berner ehdottaa teollisuudelle yhteistä FoodService-palvelualustaa myymään palveluita ja tuotteita kansainvälisille markkinoille. Suomen ruokataseen tasapainotus vaatisi viennin kolminkertaistamista.
Yhteinen ruokapöytä kutsui Anne Bernerin selvittämään ruokaviennin mahdollisuuksia. Kuva: Petteri Kivimäki, Kari SalonenEntiseltä keskustan ministeriltä ja Yhteinen ruokapöytä -keskustelun konsultiksi sekä Suomen ruokaviennin sateentekijäksi pestatulta Anne Berneriltä odotettiin tiistaina uusia ideoita Suomen elintarvikeviennin nostamiseksi siivilleen.
Vienti on juronnut parhaimmillaankin vuonna 2021 alle kahdessa miljardissa eurossa, vaikka tavoite on yli kolme jo vuonna 2025. Tukevasti alijäämäisen ruokataseen tasapainottaminen edellyttäisi peräti viennin kolminkertaistamista.
Bernerin mukaan muutos on mahdollinen, ja hän listaakin 16 keinoa vauhdin lisäämiseksi.
Ensinnäkin vahvempi ruokakulttuuri antaisi uskottavuutta vientiin.
"Tällä hetkellä Suomella ei juurikaan ole maabrändiä ruokamaana, vaikka Suomea pidetäänkin kiinnostavana maana matkailun ja osin raaka-aineiden näkökulmasta", Berner sanoo tiedotteessa.
Innovaatiot eli keksinnöt tarjoavat mahdollisuuden menestymiselle, sillä etenkin nuoret pitävät Suomea teknologian ja digitalisaation edelläkävijänä, eivätkä bulkkia myyvänä maana.
"Vientimenestys ei ole kestävällä pohjalla, mikäli se perustuu bulkkiin ja halpoihin raaka-aineisiin. Harrastamme ylijäämävientiä, kun meidän tulisi viedä jalostettuja ja markkinoituja tuotteita, joihin luodaan tarinallinen haluttavuus", Berner summaa.
Berner esittää 16 toimenpidettä, joiden pohjana on vientiselvityksiä, toimenpideohjelmia, ja oletus, että ensi vuonna päättyvän Food from Finland -ohjelman toimet voidaan toteuttaa omana kokonaisuutenaan.
Konkreettisimmasta päästä on Bernerin esitys tiivistää vientiyhteistyötä Ruotsin kanssa ja vahvistaa etenkin kauratuotteiden valttikorttia.
Teollisuus voisi hänestä perustaa yhteisen FoodService-palvelualustan, joka myisi palveluita ja tuotteita kansainvälisille markkinoille. Lisäksi kukin suuri elintarvikeyhtiö toimisi vientiveturina 3–5 pienelle yhtiölle.
Berner nostaisi vientiä myös avoimuuden ja tutkitun tiedon avulla eli korostamalla ilmastotoimia, ruokajärjestelmän yhteyttä digi- ja datatalouteen sekä vihreään siirtymään, ja suomalaisen tuotannon turvallisuutta, puhtautta, vähäistä antibioottien käyttöä ja ihmisen, eläinten ja luonnon hyvinvoinnin edistämistä.
"Yhteiskunnan tehtävä on luoda parhaat mahdolliset olosuhteet viennin ja kansainvälistymisen tukemiseksi", Berner sanoo.
Viranomaisyhteistyön tulisi toimia sujuvammin, ravitsemisen ja alkoholin lainsäädäntöä selkeyttää.
Bernerin pestannut Yhteisen Ruokapöydän puheenjohtaja Reijo Karhinen sanoo halunneensa viennistä kokeneen ja laajasti verkottuneen liikkeenjohtajan näkemyksen lisämiljardien saamiseksi.
"Bernerin selvitystyö luo uskoa ja tarjoaa mahdollisuuksia. Luvassa ei ole oikotietä, vaan konkreettisia keinoja, joita voi systemaattisesti lähteä toteuttamaan. Pallo on nyt ruokajärjestelmän toimijoilla, erityisesti yrityksillä", Karhinen sanoo.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoi julkistustilaisuudessa, että viimeiset viikot ovat osoittaneet ruuantuotannon merkityksen.
"Venäjän hyökkäys tekee oma- ja huoltovarmuudesta ja viennistä entistä tärkeämpää. Tämä on mahdollisuus, jota meillä ei ole varaa jättää käyttämättä", Leppä sanoi.
Vahva oma tuotanto ja vienti lisäävät huoltovarmuutta, maatalouden alhaista kannattavuutta ja tuovat lisäeuroja koko elintarvikeketjuun.
"Emme me syö ruokaa määräämme enempää, siksi viennillä on väliä. Avainasemassa siinä ovat teollisuuden yritykset."
Lepän mukaan edistystäkin on tapahtunut, sillä viiden viime vuoden aikana vientiä on avautunut Ruokaviraston kautta 16 uuteen maahan ja tietä ovat raivanneet muun muassa kolme ruoka-attaseaa eli lähettilästä Kiinassa, Etelä-Afrikassa ja Etelä-Koreassa.
Juttua muokattu 15.3.2022 kello 13:33: lisätty Lepän kommentit.
Lue myös:
Entinen liikenneministeri Anne Berner laittaa Suomen ruuan viennin kuntoon – päiväpalkka 400 euroa
2019 ruokaviennin ennätysvuosi – "Koskaan ennen eivät näkymät ole olleet näin myönteisiä"
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
