Välillä tarvitaan lettukestejä

Syö tätä tai tuota, äläkä missään tapauksessa noita tuommoisia, niin pysyt terveenä tai jopa sairautesi paranevat – niin meille opetetaan. Opetus vaan tuppaa olemaan kovin vakavailmeistä, puhutaanpa sitten suositeltavista tai välteltävistä ruuista.

Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi yhdeksi suureksi teemaksi on nostettu Syödään yhdessä. Se kuulostaa mukavalta, mutta meistä itsestämme riippuu, toteutammeko sen vakavahenkisenä pönötyksenä vai osaammeko tehdä yhteisistä ruokailuhetkistämme iloisia ja hauskoja.

Suosittelenkin, että kaikki ottaisivat lähipiirissään yhteiset ruokailuhetket juhlavuoden teemaksi ja harjoitustehtäväksi lettukestit. Ne ovat sopivan rento ja lämmintunnelmainen yhdessäolon harjoitus. Sitä paitsi kodeissa yhdessä vietetyt ruokailuhetket ovat viime vuosina huolestuttavasti vähentyneet. Vuorotellen vain käydään jääkaapilta jotakin tankkaamassa.

Lettukestien järjestäminen ei ihmeitä vaadi: taikinaan vain nestettä, jauhoja ja kananmunia ja lisukkeeksi vaikka klassista mansikkahilloa. Siinäpä se jo onkin. Toivottavasti kuitenkin taloudesta löytyy paistinpannu, eikä huolta, voi taikinan kypsentää uunissakin, jonka vakiovarustukseen aina kuuluu jonkinlainen uunipannu.

Kun ruokailijoille on tarjolla iso keko lettuja, olen harvoin nähnyt niiden syöjillä myrtyneitä ilmeitä. Ei lettuja pidäkään olla tarjolla joka päivä, mutta silloin kun niitä on, ne tuovat arkeen pikkuisen ripauksen juhlaa.