Savoniassa restonomiopiskelijoista toivotaan tulevan lähiruokalähettiläitä – avainasemassa yhteistyö tuottajien kanssa

Pesolan Pihvilihan Antti Niskanen vieraili Savonian opetuskeittiöllä Savolaisuus on makuasia -hankkeen toimenpiteenä. Niskanen toi raaka-aineet omalta tilaltaan ja opetti muun muassa lihan käsittelyä. Kuva: Savonia

Kuopiossa sijaitsevassa Savonia ammattikorkeakoulussa panostetaan kestävään kehitykseen ja lähiruuan tukemiseen, mikä näkyy esimerkiksi raaka-ainehankinnoissa, kertovat ruokapalvelujen opettaja Anne-Mari Heikkinen ja tutkimus-, kehitys-, ja innovaatioasiantuntija Johanna Kantala.

"Meillä on rikas, alueellinen ruokakulttuuri, ja sitä voimme ylpeästi esitellä opiskelijoillemme, jotka tulevat ympäri Suomen", opettajat kuvaavat.

Heikkinen ja Kantala arvioivat, että vastuullisuutta ja kestävää kehitystä painotetaan muissakin ravitsemisalan kouluissa samoin kuin paikallisuutta ja pienyrittäjien tuotteita.

"Aktiivinen yhteistyö paikallisten tuottajien kanssa auttaa tutustumaan paikalliseen ruokaketjuun ja lisää tietoisuutta ruuan alkuperästä. Me voimme mennä katsomaan, mistä ruoka tulee, ja tuottajat voivat käydä meidän tunneillamme esittelemässä tuotteitaan ja kertoa raaka-aineidensa parhaista valmistustavoista. Yhteinen ruuanvalmistus lisää molemminpuoleista tietotaitoa."

Heikkinen ja Kantala toivovatkin, että tuottajat ottavat rohkeasti yhteyttä kouluihin.

"Muun muassa Pesolan pihviliha, Rantalan talkkuna, Kauraparta ovat viimeimmäksi vierailleet kouluillamme. Vierailuilla on suuri merkitys. Opiskelijat saavat kuulla tilojen toiminnasta, tarjonnasta ja yhteistyömahdollisuuksista", Heikkinen kommentoi.

Kantala lisää, että on tärkeä, että opiskelijat verkostoituvat jo kouluaikana ja tuottajat oppivat tuntemaan tulevia yhteistyökumppaneitaan. Nämä voivat olla tärkeitä kontakteja työelämässä.

Koulussa lähituotteiden käyttöä korostetaan, mutta työelämässä vastassa saattaa olla karu käytäntö: tiukat budjetit ja tukkujen valikoimat.

Opettajat myöntävät, että tukkuportaalin kautta lähituottajien tuotteiden tilaaminen on haasteellista ja mahdollisuudet ovat rajalliset.

"Kun opiskelija menee työelämään, hänen on toimittava yrityksen liikeidean mukaan. Mutta meillä tehty pohjatyö on merkittävä, sillä se lisää tietoisuutta lähituottajista ja sitä tietoa opiskelijat voivat viedä yrityksiin", Kantala toteaa.

Kantala arvelee, että yksityisellä sektorilla ravitsemusliikkeet pystyvät ketterämmin hyödyntämään paikallisia tuotteita. Isoissa julkisen sektorin yksiköissä hinta ja saatavuus määräävät paljon, mitä tilataan.

Heikkinen lisää, että opinnoissa korostetaan myös lähiruuan vaikutusta aluetalouteen.

Pohjois-Savossa iso merkitys on ollut sillä, että maakunta sai ensimmäisenä Suomessa Euroopan gastronominen alue eli ERG-tittelin. "Se on vaikuttanut myös restonomien ruokapalvelujen opetukseen. Opiskelijat ovat saaneet tietoa maakunnan ruoka-aarteista ja paikallisia ruokatuotteita on huomioitu kansainvälisesti", Kantala kertoo.

Lue myös:

Kokkien opettaja: Opetuksessa korostetaan liian vähän ruuan alkuperää

Mikkelin kaupunki aikoo tarjoilla tilaisuuksissaan jatkossa vain kotimaista ruokaa – lisäksi kertakäyttöastiat kiellettäisiin