Maistuisiko soluista viljelty kotimainen kahvi? Jokusen vuoden kuluttua se voi olla arkipäivää, eikä kahvinystävän tarvitse enää murehtia metsäkadosta

Soluista kasvatetun kahvin kaupallinen tuotanto Suomessa voisi VTT:n arvion mukaan käynnistyä noin neljän vuoden kuluttua. Kuva: Jarkko Sirkiä

Teknologian tutkimuskeskus VTT on onnistunut soluviljelemään kahvia laboratoriossaan Espoossa. Tarkoitus on kehittää kotimainen tuotantotapa suomalaisten suurkuluttamalle tuotteelle, jonka viljely kaukomailla on usein kestämätöntä ja epäeettistä. Kahvin kasvavan kysynnän ja ilmastonmuutoksen ristipaineessa kahvin viljelylle raivataan alaa sademetsistä ja metsäkato kiihtyy.

Kahvin bioteknologinen tuotanto alkoi VTT:n laboratoriossa kahvisoluviljelmän perustamisesta. Sen jälkeen se siirrettiin bioreaktoreihin suuremman biomassamäärän tuottamiseksi.

Sopivan paahtoprosessin löydyttyä arviointipaneeli totesi uuden kahvin tuoksuvan ja maistuvan liki tavalliselta kahvilta. Solukahvia ei saa kuitenkaan maistattaa suurelle yleisölle, sillä kokeellisen ruuan markkinointi EU-maissa edellyttää viranomaisten myöntämää hyväksyntää uuselintarvikkeeksi.

”Ensimmäisen kupin nauttiminen oli jännittävä kokemus”, kertoo tutkimustiimin päällikkö Heiko Rischer VTT:stä.

Hän arvioi, että solukahvin kaupallinen tuotanto voisi käynnistyä neljän vuoden päästä.

Ajatus kahvisolujen käytöstä kahvin valmistuksessa ei ole uusi. Idea on esitetty ensimmäistä kertaa P.M. Townsleyn julkaisussa vuonna 1974.

VTT:ssä tutkitaan laajemminkin vaihtoehtoisia valmistustapoja perinteisille maataloustuotteille. Erilaisten isäntäsolujen ohella käytetään mikrobeja.

Soluviljelyä pidetään keinona edetä kohti kestävämpää elintarviketuotantoa.