Kuva: Stina Haaso
Villiruoka halutaan valjastaa menestyväksi bisnekseksi
Kanta-Hämeessä kaivellaan luonnosta liiketoimintaa ja haaveillaan villiruuasta matkailuvalttia Aasian markkinoille. Vajaakäyttöä löytyy niin kaloista, sienistä ja marjoista kuin villivihanneksistakin.
Kuva: Stina Haaso
Kuva: Stina HaasoKuva: Stina HaasoKuva: Stina Haaso
Kuva: Stina HaasoMTT selvittää parhaillaan Kehittämiskeskus Oy Hämeen luotsaamassa Luontoinnovaatiot-projektissa miten kantahämäläiset yritykset voisivat tuotteistaa luonnonantimia aiempaa pitemmälle. Asiasta kerrotaan MTT:n elo-verkkosivuilla.
”Tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa Suomen luonnonantimien käyttöä. Esimerkiksi metsämarjoilla on menekkiä Aasiassa ja sienillä Keski-Euroopassa, mutta ne kannattaisi jalostaa tuotteiksi jo täällä”, kertoo tutkija Erkki Vasara MTT:stä.
Tutkimusta ja ideointia kaipaa myös villivihannesten hyödyntäminen. Esimerkiksi nokkosta ja vuohenputkea voitaisiin käyttää runsaammin elintarvikkeissa. Vasara lisää listaan myös riistan ja niin sanotut vajaakäyttökalat, kuten särjen ja lahnan.
Vasaran visioissa villiruoka yhdistyisi kansainvälisissä mielikuvissa Suomeen ja paikallisiin matkailuelämyksiin.
Erikoistutkija Pirjo Mattila MTT:stä mainitsee hyödyntämättöminä mahdollisuuksina myös sienet, joista vain murto-osa otetaan talteen. Sienissä on muun muassa D-vitamiinia, jota etenkin kantarellit ja suppilovahverot sisältävät paljon.
Mattila muistuttaa ettei Suomessa sienien ravitsemuksellista ja lääkkeellistä arvoa ei ole selvitetty.
”Aasiassa on tutkittu paljon sikäläisiä sieniä ja niiden vaikutuksia, esimerkiksi siitakesientä. Siellä sienet ovat arvossaan ja niistä tehdään lääkeuutteita ja -juomia, Mattila kertoo.
Myös metsämarjojen käyttöä halutaan entisestään lisätä. MTT haaveilee esimerkiksi puolukan kaupallisesta viljelystä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat