Hyväosaiset snobbailevat ja heittävät ruokaa hukkaan
Hyvin toimeentulevien ruokavalinnat kuormittavat ympäristöä 30–50 prosenttia enemmän kuin pienituloisten ja vähemmän koulutettujen valinnat. Erikoishedelmien, lihan ja juustojen lisäksi syntilistalla on lähiruoka. Pienten erien kuljettaminen kuormittaa ympäristöä.
Kuva: Satu LehtonenRuokahävikki ja herkuttelu nostavat hyvin toimeentulevien suomalaisten ruuan ympäristökuormitusta.
Hyvin toimeentulevat syövät pienituloisia terveellisemmin, ravintosuositusten mukaan. Ruokavalinnat kuitenkin kuormittavat ympäristöä enemmän.
Hävikki selittää kaksi kolmasosaa suuremmasta ympäristökuormituksesta, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n professori, juuri päättyneen Hyvinvoipa-hankkeen johtaja, Sirpa Kurppa kertoi perjantaiaamuna tiedotustilaisuudessa.
Hyvätuloiset kuluttajat myös valitsevat esimerkiksi korkealaatuisia pihvejä ja herkkujuustoja.
Naudanlihan ympäristökuormitus on Kurpan mukaan broilerinlihaan verrattuna kymmenkertainen, samoin gourmet-juuston kuormitus moniin tavallisiin maitotuotteisiin verrattuna. Toisaalta nauta syö paljon ruohoa, broileri suhteessa enemmän soijapohjaista rehua.
Lisäksi hyväosaiset snobbailevat erikoisvihanneksia ja -hedelmiä maistelemalla. Pieniä eriä kuljetetaan pitkiä matkoja ja hukkaprosentti on suuri.
Myös lähiruoka on Kurpan mukaan yllättävän kuormittavaa. Syynä on logistiikka. ”Pienten erikoiserien pyörittelystä tulee aika paljon kuormitusta, jos sitä ei ole mietitty tarkkaan.”
Hevi-osasto kaupan sydämeksi
Vain Japanissa ruuan ympäristökuormitus ei ole kasvanut tulotason noustessa. Syynä on vahva kalan syömisen kulttuuri. Lihaan ei ole siirrytty, vaikka varaa olisi, toisin kuin esimerkiksi Kiinassa.
Ympäristönäkökulmasta ruokavalion perustaksi kannattaa ottaa kotimaiset juurekset ja lähialueen viljat, kertoo erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).
Kouluille, päiväkodeille, palvelutaloille ja sairaaloille ruokaa toimittavassa ruokapalvelujärjestelmässä voisi Ovaskaisen mukaan olla kasvisruokaviikko ja säännöllinen kasvisruokapäivä. Siihen voisi kytkeä lähiruokaa, jota voitaisiin toimittaa isommassa mittakaavassa ympäristökuormituksen pienentämiseksi.
Kaupassa taas kasvisvaltaisuutta edistäisi hedelmä- ja vihannesosaston siirtäminen keskelle kauppaa. Osastoa ei pääsisi ohittamaan, vaan se olisi kuluttajan silmissä koko ostosreissun ajan.
Tutkijat ovat huolissaan väestöryhmien eriarvoistumisesta ja ongelmien kerääntymisestä. Epäterveelliset ruokavalinnat, vähäinen liikunta ja alhainen koulutustaso kytkeytyvät yhteen.
”Liikunta-, ruoka-, terveys- ja ympäristöpolitiikat eivät ole ristiriidassa. Silti Suomessa ei saada samansuuntaista otetta asioiden parantamiseen”, Kurppa sanoo.
Alennettu alv ei auta
Ovaskaisen mukaan sokeriveron kaltainen haittavero voi edistää hyviä ruokavalintoja. Esimerkiksi kasvikunnan tuotteiden käyttö tuskin kuitenkaan lisääntyy, vaikka veroa kevennettäisiin.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkijan Timo Rauhasen mukaan veron vaikutuksen arviointi on vaikeaa, koska kulutusta ohjataan myös erilaisilla säädöksillä ja rajoituksilla. Elintarvikkeiden kulutuksen ohjailu terveysvaikutteisilla veroilla on osoittautunut hankalaksi.
”Veron pitäisi korottaa elintarvikkeen hintaa vähintään 20 prosenttia, jotta sillä olisi vaikutusta ruokavalintoihin.”
”Alennettu arvonlisäverokanta ei ole käyttökelpoinen väline kuluttajien käyttäytymisen ohjaamiseen. Jo pelkästään elintarvikkeiden terveellisyyden määritteleminen on monimutkaista”, Rauhanen sanoo.
Verotuksen ja julkisen tuen lisäksi tarvitaan myös taloudellisia kannustimia, lainsäädäntöä, suosituksia ja normiohjausta, jotta kestävyystavoitteisiin päästään.
Neljän ministeriön rahoittamassa Hyvinvoipa-hankkeessa tutkimuslaitokset selvittivät kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista, eri väestöryhmien ruuan kulutuksen kestävyyttä ja ruokatottumusten ohjaamista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
