Huippumuotoilu on suomalaiskeittiössä tavallista, mutta maailmalla kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys
Suomalaiset toivovat kodin astioilta toivotaan käytännönläheisyyttä ja kerroksellisuutta. Siksi samassa kaapissa saattaa olla eri vuosikymmenten Teemoja.
Teema-astiat ovat monessa suomalaiskodissa tuttu näky. Kuva: IittalaKun katsoo suomalaiseen astiakaappiin tai aterinlaatikkoon, esineet ovat todennäköisesti konepestäviä, yhdisteltäviä ja käytännönläheisiä. Usein pöytään on katettu Arabiaa, Iittalaa tai Hackmania, jotka kaikki ovat Fiskars Groupin brändejä.
Maailmalla ei suinkaan ole itsestäänselvää, että tavallisellakin tallaajalla on arkikäytössä huippumuotoilua edustavia astioita ja aterimia. Suomalaisessa yhteiskunnassa laadukas muotoilu on kuitenkin läsnä monella tapaa aivan arkisissa hetkissä, kertoo Fiskarsin tuotepäällikkö Nina Harjulin.
”Täällä myös kodin astioilta ja ruokailuvälineiltä on totuttu edellyttämään hyvin ajateltua ja aikaa kestävää muotoilua.”
Harjulinin mukaan nykyään kotiin kerätään yleensä yhden moniosaisen astiaston sijaan esimerkiksi muutamaa eri sarjaa.
”Yhdistelemällä syntyy persoonallinen kattaus, jonka eri osiin liittyy merkityksellisyyttä.”
Kodin astioihin halutaan Harjulinin mukaan tietynlaista kerroksellisuutta: uutena ostettavien astioiden lisäksi käytetään perittyjä sekä käytettynä hankittuja astioita. Esimerkiksi Teema-sarjaa on valmistettu vuosikymmeniä, joten sitä saattaa olla samassa astiakaapissa sekä perittynä että itse ostettuna.
”Kodin astioilta ja ruokailuvälineiltä on totuttu edellyttämään hyvin ajateltua ja aikaa kestävää muotoilua.” Nina Harjulin
Teema-sarjan kestosuosion juuria voi etsiä muotoilija Kaj Franckin (1911–1989) ajatusmaailmasta. Frank suunnitteli Kilta-nimisen, sittemmin Teemaksi nimetyn, sarjan vuonna 1952 ja onnistui samalla ravistelemaan käsityksiä astioista. Hän muun muassa vastusti tarpeetonta kulutusta ja kertakäyttökulttuuria ja häntä onkin tituleerattu jopa suomalaisen muotoilun omaksitunnoksi.
Teema onkin käytännöllinen sekä muotoilultaan että tarjoamiensa käyttömahdollisuuksien osalta, Harjulin huomauttaa. Sarjan esineet soveltuvat ruoan valmistukseen uunissa, tarjoiluun, jääkaapissa säilyttämiseen ja pakastamiseen, ja ne voi pestä astianpesukoneessa.
Toisen esimerkin hyvin aikaa kestävästä muotoilusta tarjoaa Savonia-aterinsarja. Savonian suunnitteli saksalainen muotoilija Adolf Babel vuonna 1967 työskennellessään Suomessa, ja sarjaan on tuotettu jo yli 100 miljoonaa yksittäistä aterinta. Harjulinin mukaan aterinten odotetaan kestävän käytössä vuosikymmeniä.
Astiat ja aterimet heijastelevat aikansa ruokakulttuuria. Esimerkiksi vuosikymmenten takaiset pikkuruiset kahvikupit ovat monessa keittiössä saaneet väistyä, sillä nykysuomalaiset suosivat hyvinkin suurikokoisia mukeja.
”Suomalaiset ovat mukikansaa. Kahvia, teetä ja muitakin juomia juodaan mielellään mukista”, Harjulin kertoo.
Astioiden valinnassa näkyvät myös elämäntyylien muutokset ja ruokailun trendit, Harjulin lisää. Suosiotaan ovat nostaneet esimerkiksi aasialaistyyppisten, kulhosta syötävien ruokien tarjoiluun soveltuvat astiat.
Omanlaisensa haasteen astian valinnalle asettaa Harjulinin mukaan sekin, että ruoka saatetaan nauttia ruokapöydän ääressä istumisen sijaan sohvalla. Tällöin astian täytyy sopia hyvin käsissä pideltäväksi.
Astioiden väreissä näkyvät sekä ikisuosikit että trendit. Harjulin kertoo, että viime vuosina suomalaiskotien sisustuksissa on alettu käyttää entistä enemmän värejä. Kodin astiakaapissa tämä saattaa näkyä esimerkiksi siten, että kokovalkoisia tai neutraalin sävyisiä astioita pidetään kodin astiaston pohjana, jota voi sitten maustaa tai ajankohtaistaa yksittäisillä värillisillä tai kuviollisilla osilla.
Myös yksilöllisyys näkyy astiatrendeissä.
”Esimerkiksi lasitteilla voidaan luoda hieman kuultavia värityksiä keraamisiin astioihin, jolloin massan vaalea sävy kuultaa lasitteen läpi astian reunoissa ja kulmissa ja tekee siten jokaisesta esineestä hieman omanlaisensa”, Harjulin kuvailee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
