Uudenvuoden lupaus: koetan tehdä täydellisen välipalan
Riisipiirakat ovat melko hyviä, mutta nekin ovat parempia jos päällä on jotain. Lisäksi riisi ei täytä paikallisuus- ja ravinnekriteerejä.Olen käyttänyt vuosia kartoitukseen, jonka tavoitteena on löytää täydellinen välipala. Olen tullut tulokseen, että se on jonkinlainen piirakka tai pasteija. Siis terveellisen ja ruokaisan kuoren sisällä on jokin ravitseva ja riittävän runsas täyte jotain maukasta.
Keski-Suomesta tai Helsingistä en tyydyttävää tuotetta ole löytänyt. Näiltä seuduilta olen eniten etsinyt, sillä niillä vietän eniten aikaa.
Keski-Suomessa ja Helsingissä syön paljon leipää ja riisipiirakoita. Leivän ongelma on se, että päällysteet pitää etsiä ja asetella, mutta täydellinen välipala olisi valmis sellaisenaan. Se sisältää siis kaiken tarpeellisen.
Riisipiirakat ovat melko hyviä, mutta nekin ovat parempia jos päällä on jotain. Lisäksi riisi ei täytä paikallisuus- ja ravinnekriteerejä.
Monet kaupalliset pasteijat ovat voitaikinaan leivottuja eikä täytekään tyydytä. Ei jatkoon.
Katseet kääntyvätkin Itä-Suomeen.
Lanttusupikas on lähellä täydellistä, ja ostan niitä aina Savonlinnassa käydessäni. Toinen suosikki on Mikkelistä saatava iso riisipiirakka. Siinä kiehtoo jotenkin, että yhden syöminen riittää. Koon siis pitäisi jostain syystä olla riittävä, jotta yhdellä pärjää. Mieluummin syön yhden kuin kaksi.
Kalakukko on myös erityisen nerokas tuote. Jokapäiväiseksi ravinnoksi se kuitenkin on vähän liian tönkköä. Hieman kevyempi kiitos.
Olen nyt tullut tulokseen, että ainoa keino on tehdä täydellinen välipala itse. Ensinnä taikina: se pitää valita olemassaolevista ja ruispohjainen tuntuu parhaalta. Täytteeksi ohraa, ehkä lanttua, ehkä jopa kaalia. Lisäksi jotain proteiinia, mutta ei ehkä kalaa.
Lopuksi uudenvuodenlupaus. Aloitan keittiökokeilut täydellisen välipalan löytämiseksi. Huh mikä haaste. Tuntuu lähes alkemialta.
Kirjoittaja on MT:n uutispäällikkö.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





