Pieni paperinpala voi olla kuluerä tai viestintäkanava – lautasliinasta on ravintolassa moneksi

Anne Ekbergin mukaan lautasliina voi siis olla jopa osa ravintolaelämystä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Yksivärinen lautasliina on niin arkinen esine, ettei siihen välttämättä kiinnitä kahvilassa tai ravintolassa mitään huomiota. Jos taas yritys on nähnyt lautasliinan eteen sen verran vaivaa, että siihen on painatettu edes firman nimi, pieni paperinpala muuttuu yrityksen viestintäkanavaksi.

”Jos lautasliina on sellainen ihan tavallinen, se on yritykselle kuluerä. Personoinnilla lautasliina voi vahvistaa brändiä ja tuoda jopa kilpailuetua”, kertoo lautasliinatehdas Fiblonin brändi- ja viestintäjohtaja Anne Ekberg.

Fiblon on porilainen perheyritys, jonka tehtaalta lähtee maailmalle satoja miljoonia lautasliinoja vuodessa.

Yritys on Pohjoismaiden ainoa, jossa on erikoistuttu ammattikäyttöön sopivien lautasliinojen valmistamiseen. Yrityksen lautasliinoihin pyyhitäänkin suupieliä kaikenkokoisissa kahviloissa ja ravintoloissa maalla, merellä ja ilmassa.

Kertakäyttöisillä lautasliinoilla on Suomessa verrattain lyhyt historia, sillä ravintolat olivat vielä 1960-luvulla fiinejä paikkoja valkoisine, kankaisine lautasliinoineen.

Kuluttajakäytössä lautasliinat puolestaan olivat viime vuosituhannen loppuun asti lähinnä silkkipaperimaisia kahviliinoja, joilla on enemmän koristearvoa kuin imukykyä.

Vastuullisuusajattelu on ravintolamaailmassa laajentunut koskemaan muutakin kuin ruuan alkuperää ja ruokahävikkiä, Ekberg kertoo. Siksi ravintoloitsijat osaavat kysellä myös lautasliinojen materiaaleista.

Fiblon valmistaa lautasliinansa biopohjaisista kuiduista, joista valtaosa on peräisin puusta.

Kaikki puupohjainen kuitu on Ekbergin mukaan FSC-sertifioitua, eli jäljitettävissä metsään asti. Ekbergin mukaan raaka-aine on kotimaista aina kun mahdollista.

Ekbergin mukaan lautasliinoihin liittyy yllättävänkin paljon teknisiä ominaisuuksia, joten sama lautasliina ei todennäköisesti toimi jäätelökioskissa, laivan buffetissa ja illallisravintolassa.

Lautasliina on sylin suoja ja siihen pitäisi pystyä pyyhkimään suupielet. Nämä tavoitteet eivät täyty, jos liina on liian suuri tai pieni tai jos painatus on sulkenut imupinnan, Ekberg kuvailee.

Lautasliinan pitää tietenkin olla myös hygieeninen. Siksi ravintolan kannattaakin Ekbergin mukaan uhrata ajatus myös lautasliinojen pakkauksille ja sille, missä avatut pakkaukset säilytetään.

Lisäksi personoidun lautasliinan pitäisi sopia ravintolan visuaaliseen brändiin.

”Lautasliina voi siis olla jopa osa ravintolaelämystä”, Ekberg kertoo.

Kotitalouksissa lautasliinoja on perinteisesti katettu vain juhlapöytään, kun taas arkena saman asian ajaa talouspaperirulla.

Ekberg on kuitenkin ilokseen huomannut, että nykyään lautasliinoja ostetaan kotitalouksiin arkikäyttöönkin. Hänestä kaunis kattaus voi toimia pienenä vetokoukkuna kohti ruuan äärelle pysähtymistä ja ruuan arvostamista.

”Usein ruuasta puhutaan lähinnä ravintosisällön kautta, vaikka ruoka on parhaimmillaan kokonaisvaltainen aistielämys ja sosiaalinen tilanne. Siksi ruuan äärelle kannattaa pysähtyä.”