Kauppa ärähti omien tuotemerkkien sääntelystä: Nostaisi hintoja, kaventaisi valikoimia, lisäisi ulkomaisia tuotteita
Päivittäistavarakauppa korostaa, että vuonna 2019 voimaan tullutta elintarvikemarkkinalakia on muutettu jo kuusi kertaa, mutta muutosten toimivuutta ei ole seurattu eikä arvioitu.
Coop-merkkisiä tuotteita kaupan hyllyssä. Kuva: Carolina HusuPäivittäistavarakauppa ry:n (PTY) mielestä maa- ja metsätalousministeriön esitys elintarvikemarkkinalain muutokseksi on puutteellisesti valmisteltu ja vaarantaa ruokaketjun toimivuuden.
PTY ei näe, että esitetyt keinot parantaisivat heikomman osapuolen asemaa, vaan voisi käydä jopa päinvastoin.
Kaupan edustajat vetoavat odottamaan EU:sta tulevia vaatimuksia ennen kansallisen lain muuttamista. EU valmistelee päivitystä hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä koskevaan UTP-direktiiviin.
”Hallitusohjelman mukaan EU-sääntelyn ylittäviä tiukennuksia ei tulisi tehdä. Uuden sääntelyn sijaan nyt pitäisi tehdä vaikutusarviointeja, tehostaa valvontaa ja odottaa direktiivin päivitystä seuraavan lakimuutoksen pohjaksi, kuten Ruotsissa on päätetty tehdä”, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Tuula Loikkanen sanoo tiedotteessa.
Suomessa vuonna 2019 voimaan tullutta elintarvikemarkkinalakia on muutettu jo kuusi kertaa, mutta muutosten toimivuutta ei ole seurattu eikä arvioitu.
”Kauppa on valmis auttamaan elintarvikemarkkinavaltuutettua löytämään ruokaketjun kipupisteet ja ratkaisemaan niistä aiheutuvat haasteet.”
Päivittäistavarakaupan mukaan esitetyt lakimuutokset lisäisivät ruokaketjun toimijoiden kustannuksia merkittävästi, mikä nostaisi kuluttajahintoja.
Kaupan omia merkkejä koskevat rajoitukset estäisivät markkinoille tuloa, vahvistaisivat kansainvälisten brändien neuvotteluvoimaa, supistaisivat valikoimaa ja nostaisivat hintoja.
Päivittäistavarakauppa painottaa, että kansalliset tiukennukset kiristäisivät sääntelyä vain Suomessa toimivissa yrityksissä. Kansainväliset toimijat voisivat jatkaa toimintaansa ilman vastaavia velvoitteita. Tämä heikentäisi kotimaisen alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja kaupan asemaa suhteessa ulkomaisiin kilpailijoihin.
Kauppa kannustaa käyttämään ensisijaisesti jo olemassa olevia valvonnan keinoja. Elintarvikemarkkinavaltuutetulla on laajat toimivaltuudet valvoa epäreiluja käytäntöjä, sopimusehtoja ja liikesalaisuuksien väärinkäyttöä.
Keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa anonyymit ilmoitukset, valtuutetun oma-aloitteinen tutkinta sekä mahdollisuus puuttua väitettyihin kostotoimiin ja liikesalaisuuksien loukkauksiin.
”Kauppa on valmis auttamaan elintarvikemarkkinavaltuutettua löytämään ruokaketjun kipupisteet ja ratkaisemaan niistä aiheutuvat haasteet”, Loikkanen tähdentää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
