Potilasjärjestöt: Pitkäaikaissairaat eivät usein saa ravitsemusohjausta

Ruokavalio vaikuttaa monen sairauden hoitoon. Kuva: Kimmo Haimi

Viiden potilasjärjestön selvitys osoittaa, että pitkäaikaissairaat saavat maassamme huonosti ravitsemusterapiaa. Ravitsemusterapiaa on tarjottu alle puolelle niistä pitkäaikaissairaista, joiden sairauden hoidossa ruokavaliolla on merkitystä. Ohjausta ei ole saanut aina edes pyytämällä.

Useiden pitkäaikaissairauksien hoidossa ruokavalion merkitys on suuri. Diagnoosin saamisen jälkeen monen sairastuneen ruokavalio muuttuu, jolloin ravitsemusterapeutin ohjauksella on iso merkitys.

Muun muassa diabeteksen, keliakian ja munuaissairauksien sekä allergisten lasten Käypä hoito -suosituksissa mainitaan ravitsemusterapeutin suunnittelema ruokavalio.

"Ravitsemusterapeutin ohjaukseen on tärkeää päästä heti diagnoosin saamisen jälkeen. Ohjauksen avulla uusi ruokavalio tulee luonnolliseksi osaksi arkea ja sairauden hoitoa", korostaa Keliakialiiton laillistettu ravitsemusterapeutti Sanna Arnala.

Allergia-, iho- ja astmaliitto, Crohn ja Colitis ry, Diabetesliitto, Keliakialiitto ja Munuais- ja maksaliitto teettivät yhteisen tutkimuksen ravitsemusterapian saatavuudesta ja alueellisista eroista. Tutkimuksen toteutti Innolink, ja siihen vastasi 2 533 pitkäaikaissairasta tai heidän läheistään.

Selvityksen mukaan noin 60 prosentille sairastuneista tai heidän perheenjäsenistään on kerrottu mahdollisuudesta saada ravitsemusohjausta. Pyytämättä lähetteen ravitsemusterapeutille sai vain 38 prosenttia eli yli 60 prosenttia pitkäaikaissairaista ei saa automaattisesti lähetettä ravitsemusterapiaan.

Yllättävää on, että lähetettä ei usein saa edes pyytämällä. Ravitsemusterapeutin käynnille lähetettä itse pyytäneistä vain 16 prosenttia sai lähetteen. Vain 18 prosentille lähetettä pyytäneistä ja sitä ilman jääneistä on kerrottu syy, miksi ravitsemusterapiaan pääsy evätään.

Lääkäreiden kertomia syitä ovat esimerkiksi julkisen puolen ruuhkat ja jonot, potilaiden priorisointi, lääkärin ajatus siitä, että ravitsemusterapialle ei ole tarvetta sekä internetin tarjoamat tiedonlähteet. Yli 70 prosenttia ohjausta vaille jääneistä kokee tarvitsevansa sitä.

Ravitsemusohjauksen kokivat tarpeellisena sekä sairastuneet että heidän läheisensä. Yli puolet vastaajista toivoi mahdollisuutta saada ohjausta.

Potilasjärjestöjen mukaan ravitsemusterapeutteja tarvitaan lisää. Tutkimuksessa ilmeni selviä alueellisia eroja ravitsemusterapiapalveluiden saatavuudessa. Potilasjärjestöt korostavat ammattilaisten vastuuta palveluihin ohjaamisessa asunpaikasta riippumatta.