Sushiravintoloita on jo pienissäkin kaupungeissa ja sushimarkkinoille rynnistää nyt myös kauppa. Peräti 25:ssä K-ryhmän kaupassa on oma sushikeittiö ja lisää on tulossa.
S-ryhmä myy kymmenessä myymälässään paikan päällä valmistettua sushia. Se on tuonut Suomeen Sushi Daily -ketjun sushikioskit, joista ensimmäinen avattiin Helsingin Prisma Triplassa ja toinen Food Market Herkussa. Lisää kioskeja avataan valikoiduissa Prismoissa.
Vähittäiskaupan ketjuohjauksen ryhmäpäällikkö Sari Miettunen S-ryhmästä sanoo sushimyynnin kokonaisuudessaan olevan vielä vaatimatonta, mutta tämän vuoden sisällä myynti on kuitenkin moninkertaistunut. "Lokakuusta alkaen myynti on ollut noin kolminkertaista kesä-syyskuun viikkoihin verrattuna ja yli nelinkertaista alkuvuoteen verrattuna."
K-ryhmän sushin myynti on noussut tänä vuonna 200 prosenttia.
Myös Lidl myy sushia, mutta sillä ei vielä ole omia sushibaareja kaupoissa.
Samaan aikaan sekä K- että S-ryhmä puhuvat siitä, miten tiedostavasta kuluttamisesta on tullut ilmiö. Molemmat ovat lanseeranneet laskureita ostosten hiilijalanjälkeen ja kotimaisuuteen.
Sushin pääraaka-aine on riisi, joka kääritään merilevään. Riisin sisään tai päälle pannaan erilaisia raaka-aineita, kuten avokadoa, lohta, tonnikalaa, rapua, kurkkua, porkkanaa.
Raaka-aineista yleensä vain porkkana ja kurkku ovat kotimaisia, muut tulevat ulkomailta.
S-ryhmän Miettusen mukaan sushi näyttäytyy kotimaisuuslaskurissa vielä osittain kohdassa "ei maatietoa". Palvelun alkuperä- ja valmistusmaatietoja päivitetään kattavammaksi jatkuvasti.
"Laskuri havainnollistaa kotimaisuuden osuuden kahdella tasolla: ensimmäisellä ovat ne, jotka ovat sekä raaka-aineiltaan kotimaisia että kotimaassa valmistettuja, kuten Hyvää Suomesta ja sirkkalehtituotteet. Toisella tasolla ovat Suomessa valmistetut tuotteet, joiden raaka-aineet voivat tulla muualta", Miettunen selventää.
"Sushi Dailyn käyttämä riisi tulee Italiasta yhdeltä toimittajalta, jolla on ympäristösertifikaatti. Lohi hankitaan Norjasta."
S-ryhmän hiilijalanjälkilaskurissa ruokakorin ilmastovaikutukset kirjautuvat tuoteryhmätasolla. Toistaiseksi laskuri ei ota huomioon yksittäisten tuotteiden ilmastovaikutuksia, sillä luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa yksittäisistä tuotteista ei ole saatavilla.
Myöskään K-ryhmän kotimaisuuslaskurissa sushia ei toistaiseksi pystytä ottamaan huomioon, sanoo päivittäistavarakaupan johtaja Harri Hovi.
"Sushiriisin korvaaminen on vaikeaa, sillä riisi on sushissa keskeinen. Kala on Norjan lohta, mutta kartoitamme suomalaista alkuperää olevia kaloja, kuten kirjolohta ja kuhaa. Esimerkiksi Triplan K-Supermarketissa käytetään särkeä, ahventa ja silakkaa", Hovi tietää.
Hovi muistuttaa, että ruokavaliota pitää katsoa kokonaisuutena. "Harva syö sushia joka päivä."
Hovin mukaan sushin suosion voi odottaa jatkuvan, koska se kytkeytyy vallalla oleviin ruokailmiöihin: helppoa, nopeaa syötävää, uusia makuelämyksiä ja ravintolatasoista ruokaa.
"Sushi on jo ohittanut suosiossa lapsiperheiden suosimat kalapuikot", Hovi tietää.
Moni lapsi mainitsee sushin herkkuruuakseen, mutta ainakin Evira kehottaa rajoittamaan riisin syöttämistä alle 6-vuotiaille lapsille riisin sisältämän arseenin takia. Arseeni on tutkimuksissa yhdistetty vakaviin sairauksiin, kuten syöpään.
Esimerkiksi riisijuomaa Evira ei suosittele lainkaan pikkulasten ruokajuomaksi. Muita riisipohjaisia ruokia, kuten vellejä, puuroja ja lisäkkeitä, voi käyttää osana monipuolista ruokavaliota.
Ruotsin elintarviketurvallisuusvirastokaan ei suosittele alle 6-vuotiaille riisijuomaa eikä riisikakkuja.
Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskus Lukesta huomauttaa, että vaikka riisi näyttäytyy julkisessa keskustelussa yksittäisenä raaka-aineena ilmastoa kuormittavana, se ei nouse edes yhden prosentin osuudelle kokonaisruokavalion ilmastovaikutuksessa, koska sen käyttömäärät ovat vielä niin pieniä eikä yksikkökuormituskaan järin suuri ole.
Sushin ilmastovaikutusta Katajajuuri ei tiedä tutkitun, mutta sanoo, että jos kaikki rupeaisivat syömään sushia ja sushilla korvattaisiin kasvikunnan tuotteita, niin ruuan ilmastopäästöt nousisivat jonkun verran. Toisaalta vaikutus saattaa olla päinvastainen, jos sushi korvaa liharuokia.
