Provinssi haluaa ohjata festivaaliyleisön ruokatottumuksia pois lihasta ilmastosyistä. Kuva: Timo Aalto
Provinssi-rockfestivaalin ravintolahinnoittelu pöyristyttää: mitä enemmän myyt lihaa, sitä kalliimpi vuokrasi on
Seinäjoen Provinssin naapurissa Ilmajoella asuva nuori tuottaja on pettynyt festivaalin linjaukseen suosia määrätietoisesti kasvisruokaa.
Pekonilla terästetty hampurilainen on Provinssin tulilinjalla. Mitä enemmän myy lihaa, sitä enemmän se maksaa ravintolayrittäjälle ensi kesänä Provinssissa. Kuva: Jaana KankaanpääSeinäjoella kesäkuussa järjestettävä Provinssi-festivaali veloittaa tapahtuma- ja majoitusalueelle tulevia ravintolayrittäjiä sen perusteella, miten runsaasti ja minkälaista lihaa ne käyttävät ruoka-annoksissa.
Pääsääntö on: Mitä vähemmän listoilta löytyy lihaa, siipikarjaa tai mereneläviä, sitä halvemmalla myyntipaikka festivaaleilta irtoaa.
Festivaalin mukaan ruuan raaka-aineisiin perustuva myyntipaikkahinnoittelu on osa ilmastonmuutoksen vastaista kamppailua.
”Festivaalin hiilijalanjälki on suuri. Mietimme, miten voimme ohjata tapahtuman ruokatarjontaa ilmastoystävällisempään suuntaan ja loimme siihen kannustavan hinnoittelumallin”, Provinssirockin festivaalijohtaja Ville Koivisto perustelee.
Vähintään yksi vegaaninen annosvaihtoehto on ollut jo vuosia ehtona sille, että ravintolayrittäjä ylipäätään hyväksytään Provinssiin.
Nyt kasvisruokien menekkiä halutaan nostaa entisestään suosimalla niitä toimijoita, jotka käyttävät vähän tai ei ollenkaan lihaa.
Kannustinrakenne on kolmiportainen. Mikäli ruokayrittäjä ei myy punaista liha sisältäviä annoksia, festivaalijärjestäjä antaa prosentin alennuksen myyntipaikkavuokran liikevaihtoon perustuvasta myyntipaikkahinnasta.
Lihattomasta menusta, joka ei sisällä punaista lihaa, siipikarjan lihaa tai mereneläviä, alennus on kaksi prosenttia. Pelkästään vegaanista menua tarjoileva yrittäjä palkitaan suurimmalla kolmen prosentin alennuksella.
Koiviston mukaan festivaali ei aseta ruokayrittäjiä eriarvoiseen asemaan niiden valitseman menun mukaan.
”En näe asiaa niin, koska kaikki yrittäjät voivat halutessaan tarjota vegaanista ruokaa. Linjaus ei ole syrjivä, vaan kannustava.”
Koiviston mukaan festivaalin hiilijalanjäljestä 10–15 prosenttia tulee ruuasta. Kuinka paljon se kutistuu nyt tehtävillä muutoksilla, ei ole tiedossa. Se tiedetään, että festivaalien aikana alueella valmistetaan noin 50 000 ruoka-annosta.
Festivaalin ympärillä avautuva Seinäjoen seutu ja Etelä-Pohjanmaa ovat vahvaa elintarviketuotantoaluetta. Koivisto ei usko, että vegaaniruokien suosiminen liharuokien kustannuksella tapahtuman ruokalistassa vaikuttaisi festivaalin elintarviketeollisuutta edustaviin yhteistyötahoihin, elintarviketeollisuudesta elantonsa saaviin tai tuottajiin.
”Teemme yhteistyötä muun muassa Atrian kanssa edelleen. Ja lihantuottajat ovat tervetulleita festivaaleille totta kai edelleen”, Koivisto sanoo.
Seinäjoen naapurissa Ilmajoella emolehmiä pitävä nuori tuottaja ei koe itseään järin tervetulleeksi kuultuaan festivaalin uusista linjanvedoista.
”Olen pettynyt ja jopa tyrmistynyt. Tuntuu pahalta, että työtämme ja elinkeinoa kohtaan osoitetaan tällaista, mikä on kuin vetäisi mattoa jalkojen alta”, maatalousyrittäjä Heta Ojanperä, 25, sanoo.
Viime keväänä Ojanperä ehti ensimmäistä kertaa Provinssiin. Saako kokemus jatkoa, on nyt harkinnan alla.
”Saattoi viime Provinssi olla ensimmäinen ja viimeinen kerta samalla. Tuottajana tuntusi hyvältä, jos suosittaisiin alueen lähiruokaa, aika kaukaa monen kasvisruuan raaka-aineet tulevat.”
Ojanperän mielestä ruokatarjontaa koskevat linjaukset asettavan festivaalin itse esilläpitämät arvot, kuten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, outoon valoon.
”Viime kesänä sieltä poistettiin kansanedustaja, jonka arvot olivat festivaalijärjestäjien mukaan ristiriidassa heidän arvojensa kanssa. Nyt suositaan tiettyjä elintarvikkeita toisten kustannuksella. Meistä ruuan tuottajista se ei tunnu järin yhdenvertaiselta”, Ojanperä sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
