Rehua lepokaudelle

Luoja, miten pääsen täältä pois.

Isossa kaupassa tunne iskee jossakin vaiheessa. Ostopäätösten kimara tuntuu toivottoman pitkältä.

Monimutkaisuuden keskellä ruoka on ensisijaisesti kehon ravitsemista. Töissä ollessa huomaa, kun puhti loppuu. Onko omena tai keksi se, mitä keho todella kaipaa?

Nälkäisenä kokatessa lopputulos on yleensä mielentilan näköinen: energiaa piisaa, muusta viis.

Ruokamainokset sanovat saman omalla kielellään: Ei niin väliä mitä tämä sisältää, olet ansainnut sen. Anna himollesi periksi. Jos vatsa tämän moskan jälkeen kiukuttelee, ota rauhoittava vatsaystävällinen juoma.

Mitä jos ottaisimme oman hyvinvointimme yhtä vakavasti kuin eläintemme?

Täysrehujen mainos­kielikin sen kertoo: Selosteissa vilisevät sanat laadukas ja maittava. Sisältää tarpeellista NDF-kuitua, vitamiini- ja hivenaine­lisät mukana.

Tästä energia- ja valkuais­pitoinen rehu korkeatuottoiselle ihmiselle tukemaan toukotöiden kiireissä. Tästä vähemmän energiaa sisältävä lepokaudelle.

Uusi keksintö ihmisten täysrehu ei ole. Yhdys­valtalainen Rob Rhinehart kehitti jokunen vuosi sitten Soylent-nimisen valmisteen kiireisille it-työläisille: sössön, jonka pitäisi sisältää ihmisen tarvitsemat ravintoaineet oikeassa suhteessa.

Motherboard-verkkolehden toimittaja testasi Soylentia 30 päivää. Hän voi mainiosti, mutta kaipasi ruuan suutuntumaa. Kuukauden mittaisen testin jälkeen näytettiin, kuinka toimittaja hekumoi grillikanalla.

Täysrehuelämä on kenties ilotonta, mutta hei: ainakin karva kiiltää.