Kokkauskursseja ja kasvisten makuja 1920-luvun tyyliin
1910-luvun lopun ruokapulasta viisastuneena itsenäisessä Suomessa haluttiin omavaraisuutta. 1920-luvulla totuteltiin kasviksiin ja opittiin uusia taitoja kursseilla.
Juusto-punajuuripihveissä on rapsakka kuori ja pehmeä sisus. Ne maistuvat perunamokon kanssa. Kuva: Jaana KankaanpääVuonna 1920 maatalous työllisti 70 prosenttia suomalaisista. Omavaraisuuden merkitystä korostettiin, ja kotimaista maataloutta ja kotimarkkinateollisuutta suojattiin esimerkiksi määräämällä tuontiviljalle tulleja.
Monet maanviljelys- ja neuvontajärjestöt sekä yhdistykset levittivät uusia tuulia ja ohjeistivat monipuolisempaan ruuantuotantoon.
1920-luvun puolivälissä syntyivät ensimmäiset paikalliset maatalouskerhoyhdistykset, jotka tunnetaan nykyään 4H-yhdistyksinä. Kotipuutarhojen merkitys kasvoi sekä tulonlähteenä että perheen ruokatalouden lisänä. Porkkana ja punajuuri yleistyivät. Puutarhoissa kasvoi myös puna- ja mustaherukkaa, karviaisia ja omenoita.
Vuonna 1899 oli aloittanut seura nimeltä Sivistystä kodeille, joka on nykyinen Marttaliitto. Marttayhdistykset järjestivät puutarhaneuvontaa, jonka tarkoituksena oli monipuolistaa kansan ruokavaliota.
Kun kasvisten viljely luonnistui, pidettiin säilöntä- ja ruuanlaittokursseja, joilla harjoiteltiin jalostamaan kasvatettua satoa neuvojan johdolla. Monesti miehet olivat rehuja vastaan, joten kurssien lopuksi järjestetyille juhlapäivällisille kutsuttiin miehiä tutustumaan kurssin aikaansaannoksiin.
Ruokaa laitettiin pitkälti perinteisin maakuntaruokien pohjalta. Uusia vaikutteita, kuten teollisia valmistusaineita ja ulkomaan makuja, tuli satunnaisesti ihmisten ihmeteltäviksi. Monet suomalaiset klassikkotuotteet, kuten Fazerin sininen, Elovena-kaurahiutaleet ja Sisu-pastillit, tulivat markkinoille 1920-luvulla.
Kaupungeissa kulutettiin enemmän juustoa, munia ja lihajalosteita kuin maaseudulla, jossa taasen syötiin suhteessa enemmän jauhoja ja perunoita kuin kaupungeissa. Hyvätuloisissa perheissä syötiin energiapitoisempaa ruokaa ja käytettiin enemmän eläinkunnasta peräisin olevia elintarvikkeita, kuten lihaa, maitoa ja voita.
Juusto-punajuuripihvit
10—12 pihviä
300 g kokonaisia etikkapunajuuria
1 sipuli
1,5 dl juustoraastetta
½ dl korppujauhoja
½ dl kaurahiutaleita
2 kananmunaa
mustapippuria
Leivitykseen
ruisjauhoja ja suolaa
Paistamiseen
rypsiöljyä
Raasta punajuuret raastimen karkealla terällä. Raasta myös juusto ja sipuli. Yhdistä kaikki aineet ja sekoita tasaiseksi.
Anna turvota noin 15 minuuttia.
Kuumenna paistinpannulla öljyä. Pyöritä taikinasta palloja ja litistä ne noin sentin paksuisiksi pihveiksi. Kieritä pihvit ruisjauhoissa, joihin on sekoitettu ripaus suolaa, ja paista pihvejä pannulla öljyssä keskilämmöllä noin 5 minuuttia puoleltaan.
kuvausjärjestelyt: Piia Pessala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
