Ravitsemusvalistaja: "Kasviksilta vero pois, roskaruualle, tupakalle ja viinalle 45 prosentin vero!"

"Vielä 20 vuotta sitten virkamies oli auktoriteetti, jota uskottiin. Nyt kukaan ei ole yhtä kyseenalaistettu, vaikka Pohjoismaissa juuri viranomaiset ovat olleet luomassa hyvinvointivaltiota", Sebastian Hielm sanoo. Kuva: Kari Salonen

Ravitsemussuositukset kehottavat syömään lisää kasviksia, hedelmiä ja kalaa ja vähentämään suolaa, sokeria ja kovaa rasvaa. Ne on antanut neuvottelukunta, jota johtaa maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm.

"Suomalaisten ravitsemus on kehittynyt hyvään suuntaan, mutta vielä pieni osa väestöstä tupakoi, on ylipainoinen, ei liiku tarpeeksi. Suurin haaste on, miten saadaan nämä ihmiset voimaan paremmin", Hielm miettii.

Yhdeksi keinoksi virkamies laittaisi veron. Maailman terveysjärjestöllä WHO:lla on olemassa rajat sille, millainen ruoka on sokeri-, suola- ja rasvapitoisuudeltaan sellaista, että sitä ei saa markkinoida lapsille. Tätä rajaa voisi laajemmin soveltaa haittaveroon. Vastaavasti tuoreet kasvikset ja hedelmät voisi vapauttaa verosta.

"On tätä monesti ehdotettu, mutta valtiovarainministeriö ei tykkää uusista veroluokista."

Hielmin ratkaisu on, että yhdistettäisiin alimmat arvonlisäveroluokat 10 ja 14 prosenttia 12:ksi ja luotaisiin uusi haitta-alvi.

"Minusta se voisi olla vaikka 45 prosenttia tupakalle, alkoholille ja roskaruualle", Hielm räväyttää.

Uudistus olisi kustannusneutraali, kun osa alvituloista poistuisi, mutta toisaalta kertyisi lisää.

Lisäksi Hielm uudistaisi lounasruokailun tuen niin, että vain sydänmerkin kriteerit täyttävät lounaat saisivat valtion tuen. Muunlaisia lounaita ei tuettaisi.

"Lompakko on hyvä ohjauskeino."

Ruuasta on tullut yleinen keskustelunaihe. Lähes jokaisella on mielipide siitä, millaista on hyvä ravitsemus. Ruokatarjoilujen järjestäjät saavat harmaita hiuksia, kun ruokarajoitteita on joka toisella.

Miksi ruoka puhuttaa niin paljon?

Hielm syyttää sosiaalista mediaa. Kun kaikki saavat sieltä tietoa ilman laatuluokitusta ja kun kaikki tieto näyttää lähes yhtä oikealta, niin jokainen voi päättää, mitä uskoo. Lisäksi kuka tahansa osaa arvioida, maistuuko omena paremmalta kuin pihvi.

"Keskustelu yleistasolla on helppoa. Jos puhutaan tieteellisemmin, ihmiset eivät tiedä, mistä puhuvat, mutta osaavat keskustella luettuaan muutaman Facebook-postauksen."

Kaikki voivat sanoa jotain, mutta Hielmin mielestä väki voisi sanoa vähän vähemmän.

Esimerkiksi ravitsemussuosituksista monilla on mielipide, vaikka he eivät ole ikinä lukeneet niitä. Niitä moititaan vanhanaikaisiksi, vaikka modernimpeja saa Hielmin mielestä hakea.

"Suositukset perustuvat uusimpiin tieteellisiin julkaisuihin ja tuhansien ihmisten aineistoihin. Lisäksi ne ovat äärimmäisen liberaalit eli sallivat lähes kaikenlaiset ruokavaliot vegaanista lihaisaan. Jokainen voi koota lautasen omien mieltymystensä mukaan."

Ilmastonmuutospuhe on lisääntynyt valtavasti edellisten ravitsemussuositusten julkaisun jälkeen. Hielm toivoo, että seuraavissa vuonna 2022 ilmestyvissä suosituksissa pystytään ottamaan kantaa myös ilmastoasioihin.

"Asia ei ole mustavalkoinen. Tietoa ja muuttujia on paljon. Tutkimustiedossa korostuu, kuka on toimeksiantaja."

Hielm joutuu pohtimaan asioita kolmelta suunnalta: elintarviketurvallisuuden, ravitsemuksen ja nyt myös ympäristön näkökulmasta.

"Suurin osa tietää, miten syödä terveellisesti, mutta ilmastovaikutuksista ollaan ihan pihalla."

Uusimmat suositukset korostavat myös ruokailua. Jatkuva laihduttaminen, riskeillä pelottelu ja syyllistäminen tekevät ruokailusta ikävää.

Hielmistä se on sääli, sillä ruuan pitäisi olla onnellisuuden tuoja. Etenkin kun Pohjoismaat ovat lähes ihanneyhteiskuntia ruuan turvallisuuden suhteen.

"Kansanterveyttä katsoen elintarvikkeista johtuvia terveysvaaroja ei näy missään tilastoissa", sanoo Hielm.

"Kannattaa pohtia, pannaanko liikaa paukkuja perinteisten terveysvaarojen torjumiseen vai pitäisikö käyttää osa siihen, että ihmiset söisivät nykyistä terveellisemmin."

Lapsuudenkodissaan Espoossa Hielm oppi syömään kasviksia, sillä äidillä oli pyhä periaate, että aterialla pitää aina olla salaattia. Samaa Hielm yrittää opettaa tyttärilleen.

"Kun minä olin lapsi, ei meillä ollut mitään ruutuaikaa. Nykylapsilla se on perusolomuoto. Istutaan hiljaa, pelataan, luetaan. Spontaani liikkuminen on kadonnut. Siksi täytyisi olla erityisen huolissaan siitä, mitä lapset syövät ja juovat."

Hielmin mielestä helpoin tapa opettaa nuoret syömään hyvin on kouluruokailu. Hän toivoo siihen satsattavan vieläkin enemmän, että tarjolla olisi joka lounaalla runsas salaattipöytä ja välitunneilla hedelmää – niin kuin monilla työpaikoillakin nykyään.”

Sebastian Hielm

Elintarviketurvallisuusjohtaja. Eläinlääketieteen tohtori. Sijaistanut aikoinaan kunnaneläinlääkäreitä kolme vuotta ympäri maata Kittilää myöten.

Ruokainhokki: sisäelimet. Italiassa asuessaan maistoi naudan verkkomahasta tehtyä trippaa. "Ikävä naudanpaskan maku, vaikka näyttää spagetilta. Roomalaiset syö kaikkea, mikä eläimestä lähtee."

Vaimo kustantaja ja elokuvakriitikko, neljä 11–26-vuotiasta tytärtä.