Teen vakiinnuttaminen Suomeen on vaatinut ponnisteluita – Suomessa kahvipöytä on kahvipöytä

Teeharrastaja Ari Santamäki oli ensin Forsmanien asiakas, nyt yhtiön toimitusjohtaja. Yhtiön tehtaanmyymälää hallitseva massiivinen puupöytä on liikelahja Kiinasta. Kuva: Markku Vuorikari

Isolehtinen tee tuodaan tehtaalle rehusäkkikoossa, 30 kiloa kerrallaan. Forsmanin valikoimiin kuuluu yli 500 erilaista teelaatua. Kuva: Markku Vuorikari

Yli kymmenen vuotta Forsmanissa työskennellyt Evgeni Sarelainen poistaa käsin roskat ja muut epäpuhtaudet teelehtien joukosta ennen kuin ne päätyvät sekoitus- ja maustamisrumpuihin. Kuva: Markku Vuorikari

Kun Suomessa katetaan kahvipöytää, lämpimänä juomana tarjotaan yleensä kahvia – nimitys kahvipöytä ei ole vakiintunut suomen kieleen turhin päin.

Suuressa teepakkaamossa Vantaalla, Kehä kolmosen ja lentokentän puristuksessa, asiat tehdään toisin. Teetalo Forsmanin tehtaanmyymälässä vieraille kaadetaan tietenkin teetä.

Yhtiön toimitusjohtaja Ari Santamäki tietää, että suomalaisten totuttaminen teenjuontiin on vaatinut ponnisteluja. Tee miellettiin lääkejuomaksi tai korvikkeeksi niille, joiden maha ei kestänyt kahvia.

"Kun messuilla tarjosimme teetä maistettavaksi, ihmiset vastasivat, että heillä ei ole maha kipeänä, eli he eivät juuri nyt tarvitse", Santamäki muistelee.

Aaro ja Maija-Liisa Forsman perustivat Forsmanin teeyrityksen 1979 esitelläkseen suomalaisille maailman makuja. Laboranttina Maija-Liisa hallitsi maut ja prosessit, Aaro oli innostunut teelaaduista perehdyttyään niihin työmatkoilla.

Kun Forsmanit lähtivät myymään teetä suomalaisille, yhtiö tuli makutottumuksissa vastaan. Eri teelaatujen välisten vivahteiden ohella pariskunta markkinoi maustettua teetä.

Teenjuonti juurtui Suomeen hitaasti mutta varmasti. Tällä hetkellä Forsmanin valikoimaan kuuluu pelkästään 200 maustamatonta teetä, kaikkiaan tuotteita on yli 500.

Ari Santamäki jatkaa Forsmanien työtä. Hän tuli yhtiön toimintaan mukaan vuonna 1988. Forsmaneihin hän tutustui innokkaana teeharrastajana, ja asiakkaana myymälässä, jota pariskunta piti Helsingin keskustassa.

Tänä päivänä Forsmanin vuosituotanto kattaa 250 tonnia teetä.

Yhdessä mausteiden ja marjajuomien kanssa yhtiön tuotanto on 400 tonnia. Luku on sinänsä paljon, sillä myyntivalmis paketti teetä painaa vain joitain kymmeniä grammoja.

Valikoiman koko kirjo on esillä tehtaanmyymälässä. Tilaa hallitsee liikelahjana saatu massiivinen kiinalainen puupöytä, jonka äärellä yritys järjestää teemaistelu- ja koulutusiltoja.

Forsmanilla kyse on tietenkin irtoteestä – intohimoisen teeharrastajan ylläpitämässä teeyrityksessä keskitytään aitoihin, kokonaisiin teelehtiin. Muruista koottua pussiteetä ei myydä.

Tuotantomäärä on myös sellainen, että se vielä mahtuu yhteen suureen tehdashalliin Vantaalle. Maustesekoitusten valmistaminen ja teelaatujen paketointi tapahtuu koneellisesti, mutta ennen koneisiin päätymistä jokainen erä puhdistetaan siivilöinnin yhteydessä käsin.

"Meille tulee konteittain isolehtistä teetä 30 kilon säkeissä. Varmistamme manuaalisesti joka erän. Automaattisiivilä ei huomaa, onko tuote riittävän puhdas", Santamäki sanoo.

Yrityksen tuotannosta merkittävä osa viedään jo nyt ulkomaille. Suurimpina vientimaina ovat Sveitsi sekä teekulttuuristaan tunnettu Venäjä.

Valtaosa Suomessa vuosittain juotavasta 1,2 miljoonasta kilosta teetä kuluu yhä pussiteenä.

Myös Forsman alkaa syksyllä myydä parin gramman annospusseja ensimmäisen kerran 39 vuoden historiassaan. Silloinkin pusseihin pakataan irtonaisia teelehtiä.