Helsingissä Viikin Prismassa pahoiteltiin alkuviikosta kananmunien saatavuushaasteita. Kuva: Jaana Kankaanpää
Nämä syyt ovat tyhjentäneet kauppojen munahyllyt – ”Pula ei kestä pitkään, jos kauppa haluaa sen ratkaista”
Kananmunista maksetaan Euroopassa enemmän kuin kotimaassa, mikä houkuttelee pakkaamoja vientiin.
Kananmunahyllyissä on ollut viime viikkoina aukkoja. Kuva on otettu keskiviikkona Helsingissä K-Supermarket Kampissa. Kuva: Sanne KatainenKananmunia tuotetaan Suomessa reippaasti enemmän, mitä niitä kotimaassa syödään. Tuotantomäärä on nyt korkeimmillaan noin 40 vuoteen.
Kantar Agrin kananmunamarkkinakatsauksen mukaan viime vuonna tuotanto oli yhteensä 81,5 miljoonaa kiloa ja kulutus runsaat 68 miljoonaa kiloa. Tälle vuodelle molempiin ennustetaan pientä kasvua.
Silti viime viikkoina kaupoissa on ajoittain ollut tyhjiä munahyllyjä. Mistä tämä ristiriitainen tilanne voi johtua?
”Ajoittain tyhjät munahyllyt kaupoissa ovat monen syyn yhteissumma”, sanoo asiantuntija Mari Lukkariniemi MTK:sta.
Julkisuudessa kaupan edustajat ovat nostaneet syyksi kanojen vaihdot tiloilla sekä kasvaneen kysynnän.
”Kanojen vaihto ei selitä kokonaan hyllyjen tyhjyyttä”, Lukkariniemi sanoo.
”Voi olla, että se on jollain yksittäisellä pakkaamolla syy vähempään munamäärään, mutta koko maan tasolla se ei tilannetta selitä.”
Niukkuutta selittää osin kaupan tekemät linjaukset luopua virikehäkkimunista. Lidl ja Kesko ovat niistä jo luopuneet, S-ryhmä lopettaa niiden myynnin kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Sekään ei yksin selitä hyllyjen aukkoja.
”Pelkästään lattiamunat riittäisivät täyttämään kotimaan kulutuksen vuositasolla”, Lukkariniemi laskee.
Osittain niukkuutta selittää kulutuksen kasvu. Kuorimunien kulutus kasvoi viime vuonna kaksi prosenttia vuodesta 2024.
Etenkin nuoret arvostavat ruuanlaitossa helppoutta, mitä kananmunilla voi saada. Lisäksi kananmuna on hyvä proteiinilähde.
Pakkaamot saavat munista ulkomailta paremman hinnan kuin kotimaassa.
Merkittävin yksittäinen syy niukkuuteen useiden tekijöiden joukossa lienee viennin kasvu. Jo viime vuonna kerrottiin, että tuotannosta yli viidennes menee vientiin.
Pakkaamojen myyntihinnoissa on isot erot Euroopan maissa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoiden mukaan viikolla yhdeksän EU-maiden keskimääräinen pakkaamojen myyntihinta oli 2,95 euroa kilolta.
Suomessa hinta oli 2,32 euroa, Ruotsissa 2,84 ja Saksassa 3,25 euroa.
Tilaston perusteella voidaan päätellä, että pakkaamot saavat munista ulkomailta paremman hinnan kuin kotimaassa.
Jos kauppa ei ajoissa varaa itselleen tarvittavaa määrää munia, voi rekka kääntyä ulkomaille, Lukkariniemi pohtii.
Kananmunapula voi jäädä lyhyeksi ilmiöksi, Lukkariniemi arvioi.
”Tilanne ei kestä pitkään, jos kauppa haluaa sen ratkaista. Tuotantoa Suomessa kyllä riittää.”
”Tilanne on yksi esimerkki siihen, miksi elintarvikemarkkinalain uudistus tarvitaan”, Lukkariniemi sanoo.
”Tällaiset pulat pystyttäisiin estämään hyvillä kauppatavoilla.”
Monelle tulee tilanteesta mieleen naudanjauhelihapula. Erona näissä tapauksissa on se, että kananmunien tuotantomäärä ylittää koko ajan kotimaisen kulutuksen.
Naudanlihan tuotantomäärä sen sijaan on ollut kotimaan kulutusta vähäisempi jo yli 20 vuotta.
Niukkuus munista olisi siis huomattavasti helpompi korjata. Lukkariniemi arvioi, että kaupat pystyvät tekemään korjaustoimet yksin, jos vain niin haluavat.
”Toivon, että tilanne menisi nopeasti ohi. Se olisi kaikille parempi. Tyhjät hyllyt eivät hyödytä ketään”, Lukkariniemi sanoo.
Viimeisiä viedään. Monelle kananmunapulasta on voinut tulla mieleen jauhelihapula. Erona on kuitenkin se, että kananmunia tuotetaan Suomessa enemmän kuin täällä syödään. Naudanlihan tuotanto ei kata kaikkea kulutusta. Kuva: Sanne KatainenKiloissa mitattuna kananmunien kokonaisvienti kasvoi viime vuonna noin kahdeksan prosenttia ja oli yli 17 miljoonaa kiloa, kertoo Kantar Agri.
Kuorimunien vienti kasvoi vain vähän, mutta munatuotteiden vienti kasvoi yli 60 prosenttia. Valtaosa viennistä on kuorimunia.
Viennin arvo euroissa kasvoi viime vuonna 14 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Suurimmat vientikohteet olivat viime vuonna Tanska, Ruotsi, Latvia, Alankomaat ja Saksa.
Suomalaisille kananmunille on ollut Euroopassa nyt kysyntää, koska lintuinfluenssa on koko ajan riesana Euroopassa, Lukkariniemi kertoo.
Suomessa tautia ei ole ollut siipikarjassa.
Euroopassa on taudin takia jatkuvia munien saatavuushaasteita. Se on luonut suomalaisille kananmunille vahvan kysynnän.
On muistettava, että joskus hinnat voivat Euroopassa taas laskea ja vientimahdollisuudet heikentyä. Eli vaikka vienti vetää nyt, on syytä pitää jäitä hatussa pidempää aikaväliä suunnitellessa.
Kananmunien tuottajahinnoissa ei ole vuodessa tapahtunut suurempia muutoksia. Luken tilaston mukaan A-luokan lattiamunien tuottajahinta oli tammikuussa keskimäärin 1,60 euroa kilolta. Vuosi aiemmin hinta oli 1,57 euroa.
”Suomalaisille kananmunille on ollut Euroopassa nyt kysyntää, koska lintuinfluenssa on koko ajan riesana Euroopassa.”
Kotimaassa on nyt useita isoja kanalainvestointeja käynnissä. Taustalla on muun muassa siirtymä virikehäkeistä lattiakanaloihin.
Investointien myötä tuotanto voi hieman edelleen kasvaa. Paljon riippuu siitä, onko lopettajia minkä verran, Lukkariniemi pohtii.
Virikehäkkimunien tuotanto on vähentynyt merkittävästi viime vuosina.
Lukkariniemi arvioi, että jonkin verran virikehäkkimunia tuotetaan jatkossakin. Ainakaan parissa vuodessa ne eivät kokonaan lopu.
”Vientiin virikehäkkimunat ovat erinomainen tuote.”
Kotimaassa niille on kysyntää teollisuudessa ja ravintoloissa. Osa niistäkin on kauppojen tapaan linjannut, että ei käytä virikehäkkimunia, mutta osa käyttää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
