Tavallinen keittiö pitää ajatella täysin uusiksi, jotta se sopii pyörätuolin käyttäjälle
Esteettömän keittiön suunnittelu on moniammatillinen projekti, johon ei ole pakettiratkaisuja.
Esteettömän keittiön toteutusta tulee miettiä tarkasti. Kuva: InvalidiliittoJääkaappi, taso, tiskiallas, taso, liesi, taso. Kaappeja ylhäällä ja alhaalla. Suunnilleen tältä näyttää suomalainen standardikeittiö.
”Minusta on erikoista, että keittiöistä ajatellaan siihen tyyliin, että yksi koko sopii kaikille. Missä tahansa kotitaloudessa pelkkä asukkaiden pituuserokin voi olla melkoinen”, kertoo Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Ari Kurppa.
Tavallisen keittiön käyttö muuttuu vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi, jos yhdellä tai useammalla asukkaalla on fyysinen vamma.
Ideaalitilanteessa jokaisen keittiön suunnittelu lähtisi aina asukkaiden yksilöllisistä tarpeista, huomauttaa Invalidiliiton viestintäasiantuntija Markus Pitkänen. Esteettömän keittiön suunnitteluun ei kuitenkaan ole tarjolla pakettiratkaisuja, vaan kokonaisuutta on aina pakko räätälöidä.
Pitkänen antaa esimerkin omasta elämästään: hän muutti viime vuonna perheineen asuntoon, jonka keittiö piti remontoida käyttökelpoiseksi siten, että hän pystyy toimimaan siellä pyörätuolin kanssa ja muut pystyasennossa.
Kun esteetöntä keittiötä suunnitellaan pyörätuolin käyttäjälle sopivaksi, kannattaa ensi töikseen unohtaa kaikki ajatukset siitä, mitä keittiössä yleensä on milläkin korkeudella.
Esteettömän keittiön toteutus vaatii monialaista yhteistyötä, jonka osapuolina ovat asukkaiden lisäksi toimintaterapeutti, kunnan tai kaupungin vammaispalvelut, arkkitehti ja rakennusliike.
Vammaispalvelut tulee kuluissa vastaan vamman kannalta välttämättömissä muutostöissä. Asukkaan maksettaviksi jäävät ne muutostyökulut, joita vammaispalvelu ei katso välttämättömäksi, Pitkänen kertoo.
Kun esteetöntä keittiötä suunnitellaan pyörätuolin käyttäjälle sopivaksi, kannattaa ensi töikseen unohtaa kaikki ajatukset siitä, mitä keittiössä yleensä on milläkin korkeudella. Tavallinen työtaso kun on pyörätuolin käyttäjälle todennäköisesti jossain rinnan korkeudella.
Ja mitäs siellä tason alla on? Yleensä joko kaappi tai laatikosto, eli pyörätuolilla ei edes pääse kädenmittaa lähemmäs tasoa. Jokainen voi kuvitella, kuinka hankalaa on vaikka pilkkoa sipuleita tai vaivata taikinaa niin, että kädet ovat vaakasuoraan edessä.
”Tavallisessa keittiössä olisin hyvin leiponeen näköinen. Jos koko taikina ei olisi sylissä, ainakin jauhot olisivat”, Pitkänen kuvailee.
Pyörätuolin käyttäjälle kulmakaappi on käytännössä musta aukko, sillä sinne hautautuneet purkit ja putelit ovat kerta kaikkiaan saavuttamattomissa.
Uuni on tavallisesti sellainen, että se nököttää lattialla, sen luukku aukeaa alaspäin ja uunin sisällä olevat kiskot pysyvät paikallaan uunin sisällä. Palovamman riski on todellinen, jos pyörätuolin käyttäjä yrittää kiskoa pullapeltiä tällaisesta uunista.
Onneksi uunejakin on moneen lähtöön. Esimerkiksi Pitkäsen keittiössä uunin alareuna on 80 sentin korkeudella, luukku aukeaa sivulle ja kiskot liikkuvat vedettäessä uunin ulkopuolelle.
Kuvitellaan seuraavaksi tavallinen liesi valurautaisella keittotasolla, jossa on neljä erikokoista keittolevyä. Takalevyllä porisevaan kattilaan kurkkaaminen ei pyörätuolista käsin onnistu, ellei kattilaa nosta edemmäs.
Esteettömissä keittiöissä voidaan esimerkiksi käyttää induktiotasoa, jossa lämpö kohdistuu juuri kattilan tai pannun pohjan kokoiselle alueelle, olipa se minkä kokoinen ja missä kohtaa tasoa tahansa.
Entä, oletko koskaan löytänyt eräpäiväisen säilykkeen kulmakaapin porukoilta? Pyörätuolin käyttäjälle kulmakaappi on käytännössä musta aukko, sillä sinne hautautuneet purkit ja putelit ovat kerta kaikkiaan saavuttamattomissa.
Ongelman voi ratkaista esimerkiksi kulmakaappiin sijoitettavalla ja ulos vedettävällä astiakarusellilla.
Kuvitellaanpa vielä pitkulainen keittiö, jossa tasot ja kodinkoneet ovat yhdellä seinällä ja ruokapöytä toisella. Todennäköisesti pyörätuolilla pääsee siellä liikkumaan vain yhteen suuntaan, eli ovella pitää päättää, kumminpäin haluaa edetä, sillä kääntymään ei mahdu.
”Esteettömän keittiön suunnittelussa pitää siis muistaa myös pyörätuolin vaatima pyörähdysympyrä, ja liian pieneen keittiöön ympyrää ei saa piirrettyä”, Kurppa huomauttaa.
Olisiko hyvä ratkaisu sitten mahdollisimman suuri keittiö, jossa kaikki olisi mahdollisimman kaukana toisistaan? Itse asiassa ei, sillä raaka-aineita, ruuanlaittovälineitä, astioita ja valmista ruokaa on todella turhauttavaa kuljettaa ympäri keittiötä.
”Kaikkien aikaa ja hermoja säästyy, jos keittiöstä tulee kerralla hyvä.”
Esteettömän keittiön rakentaminen on siis melkoinen projekti. Esimerkiksi Pitkäsen asunnon vanhasta keittiöstä ei jäänyt jäljelle edes pistokkeiden paikkoja, vaan kaikki meni uusiksi.
Itse remonttiin liittyi myös monta välitsekkausta, joissa työn johdon ja työmiesten kanssa tarkistettiin, että kaikki varmasti toimii, kuten pitää.
”Kaikkien aikaa ja hermoja säästyy, jos keittiöstä tulee kerralla hyvä”, Pitkänen sanoo.
Esteettömien keittiöiden tarve ei tule Suomessa ainakaan vähenemään, sillä väestö ikääntyy, Kurppa huomauttaa.
”Lisäksi kuka tahansa voi joutua milloin tahansa esimerkiksi liikenneonnettomuuteen, minkä jälkeen esteettömille ratkaisuille voi olla tarvetta.”
Neuvontaa ja tietoa esteettömyydestä saa Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEstä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
