Lukijalta: Joulupöytä voi olla yhtä aikaa kotimainen ja monimuotoinen
Suomalaisen ruokakulttuurin muutokset eivät ole korvanneet perinteisiä makumieltymyksiä, vaan pikemminkin se täydentää tapaamme syödä, kirjoittaa vastuullisuusjohtaja Satumaija Levón Elintarviketeollisuusliitosta. ”Samalla ne synnyttävät kuitenkin uudenlaisia vaatimuksia kotimaisen ruoan valmistajille.”
Jouluruokaa. Kuva: Sanne KatainenTuhansissa suomalaisissa kodeissa syödään tänäkin vuonna kinkkua, rosollia ja muita perinteisiä suomalaisia jouluherkkuja. Niiden rinnalla nähdään yhä useammin myös erilaisiin arvo- ja kulttuuripohjaisiin ruokavalioihin perustuvia valintoja, kuten tofua, hummusta ja erilaisia kasvispaistoksia.
Suomalaiset ovat jo pitkään kiinnittäneet huomiota ruokavalionsa terveellisyyteen. Elintarviketeollisuus on reagoinut tähän kehittämällä ja tuomalla markkinoille esimerkiksi entistä vähemmän suolaa ja sokeria sisältäviä tuotteita. Yleistyneisiin ruoka-aineallergioihin alan yritykset ovat reagoineet tuomalla markkinoille esimerkiksi vähälaktoosisia ja gluteenittomia vaihtoehtoja.
Muutokset eivät ole korvanneet perinteisiä suomalaisia makumieltymyksiä. Myös uudet ruokaidentiteetit pikemminkin täydentävät suomalaista tapaa syödä kuin mullistavat sen. Samalla ne synnyttävät kuitenkin uudenlaisia vaatimuksia kotimaisen ruoan valmistajille.
Muutokset eivät ole korvanneet perinteisiä suomalaisia makumieltymyksiä.
Elintarviketeollisuusliiton alkuvuodesta tilaaman tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista on sekasyöjiä, jotka syövät sekä kasvi- että eläinperäistä ruokaa. Yhä useampi suomalainen pyrkii kuitenkin painottamaan kasviperäisen ruoan osuutta ruokavaliossaan. Vegaanisia tai erilaisia vegetaristisia ruokavalioita noudattaa jo 13 prosenttia suomalaisista.
Muutos synnyttää haasteita suomalaiselle ruoka-alalle. Miten varmistamme sen, että kaikilla suomalaisilla on jatkossakin mahdollisuus syödä omien valintojensa mukaista kotimaista ruokaa?
Tuore Elintarviketeollisuusliiton jäsenkysely osoittaa, että valtaosa elintarvikealan yrityksistä on ottanut entistä monimuotoisemmat identiteetit huomioon tuotekehitystoiminnassaan. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä.
Suomalaisen ruoka-alan menestyksen kannalta on keskeistä, että myös uusiin arvo- ja kulttuuripohjaisiin ruokavalioihin sopiva ruoka valmistetaan puhtaista suomalaisista raaka-aineista, ja että sitä on laajasti saatavilla suomalaisista ruokakaupoista.
Tämän toteutuminen edellyttää rohkeita päätöksiä investointien vauhdittamiseksi, sillä Suomen kasviproteiiniomavaraisuus on Luonnonvarakeskuksen mukaan vain 29 prosenttia. Lisäksi tarvitaan entistä aktiivisempaa koko kotimaisen arvoketjun yhteistyötä sen varmistamiseksi, että suomalainen ruoka-ala pysyy mukana muutoksessa.
Satumaija Levón
vastuullisuusjohtaja
Elintarviketeollisuusliitto ry
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
