Suomi ja Ruotsi yhteistyöhön ruokaviennissä – "Samalla kun kehumme suomalaisia, kehumme myös ruotsalaisia"

Jari Leppä (vas.) ja Sven-Erik Bucht uskovat, että Suomi ja Ruotsi pystyvät yhteisvoimin merkittävästi lisäämään kummankin maan elintarvikevientiä. Kuva: Riitta Mustonen

Suomen ja Ruotsin maatalousministerit julkistivat tänään keskiviikkona Espoon Hanasaaressa yhteistyösuunnitelman elintarvikeviennin lisäämiseksi.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo, että yhteistyölle luodaan nyt selkeät suuntaviivat. Se nostaa vienninedistämisen kokonaan uudelle tasolle.

Yhteistyöajatus syntyi Afrikan-viennistä. Lepän mukaan kaksi pientä maata tarvitsee toisiaan, kun valloitettavat maat ovat isoja. Ruotsin kanssa ei tarvitse miettiä, ovatko standardit ja lait kunnossa, sillä ne ovat meillä samanlaisia.

Samaa korostaa Ruotsin maatalousministeri Sven-Erik Bucht. "Maailmalla tiedetään, että Suomessa ja Ruotsissa eläimille ei syötetä antibiootteja."

Ruotsin elintarvikevienti on euromäärältään kolminkertainen Suomeen verrattuna, mutta silti Ruotsi haluaa kumppanikseen Suomen eikä esimerkiksi suurvientimaa Tanskaa ja juuri siksi, että niin elintarviketurvallisuus-, eläinsuojelu- kuin ympäristöasioissa Ruotsi ja Suomi noudattavat samaa linjaa.

"Meillä on myös molemmilla erityisiä niche-tuotteita ja nopeajalkaisia yrityksiä", Bucht kiittää.

Käytännössä yhteistyö on esimerkiksi yhteisiä messuosastoja kansainvälisillä messuilla, viranomaisten välistä tiedonjakoa, yhteiskuljetusten ja yhteisten verkkokaupparatkaisuja selvittämistä.

"Samalla kun kehumme messuilla suomalaisia, kehumme myös ruotsalaisia", ministerit myhäilevät.

Ruotsi päätti viime vuoden lopussa 4,8 miljoonaa euron suurpanostuksesta elintarvikevientiin. Viennin lisääminen kestävällä tavalla on osa sen vuoteen 2030 ulottuvaa ruokastrategiaa.

Suomen hallituskin linjaa elintarvikeviennin lisäämisen tärkeäksi. Se on kohdentanut 5 miljoonaa euroa etupäässä Business Finlandin ja Eviran toimintaan.