”Ruoka pitää meidät kiinni juurissamme” – suomalaiset arvostavat ruokaperinteitä
Ruoka nivoutuu keskeiseksi tekijäksi meille tärkeisiin asioihin: mitä olisikaan mökkisauna ilman grillimakkaraa tai juhannus ilman uusia perunoita?
Grillaaminen tuo suomalaisia vahvasti yhteen ja vie meidät juurillemme. Kuva: Pasi LeinoMinkälaista ruokakansaa me olemme? Mikä on kaikkein suomalaisinta? Entä minkälaisia kuluttajia olemme?
Ruoka on aihe, joka merkitsee suomalaisille paljon. Ruoka herättää keskustelua ja mielipiteitä. Se myös määrittelee meitä ja toimintaamme eri ajankohtina.
”Kotimainen ruoka on nauttinut Suomessa aina korkeaa arvostusta”, sanoo Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Taru Lindblom.
”Ruoka on osa suomalaisuutta ja tietyt ruuat tai ruuanvalmistus- ja ruokailutavat koetaan erityisesti omalle ruokakulttuurillemme keskeisiksi”, Lindblom kertoo.
Suomalaisen ruoan arvostus korostuu tiettyinä kausina ja ajankohtina. Eri ruokia syödään eri aikoina ja jotkin ruoat määrittelevät vahvasti esimerkiksi juhlapyhiämme.
”Esimerkkejä tästä ovat arjesta erottautuminen vapaa-ajalle, loma-aikaan tai tiettyihin sesonkeihin, kuten vaikka kesään siirtyminen, joita tietyt syömiset kuvastavat”, tarkentaa Lindblom.
Ruoka nivoutuu keskeiseksi tekijäksi meille tärkeisiin asioihin: mitä olisikaan mökkisauna ilman grillimakkaraa tai juhannus ilman uusia perunoita? Näihin tiivistyy Lindblomin mukaan suomalainen kesä ja jonkinlainen vapaus ja luonnollisuus.
Suomessa ruoka, tapahtumat sekä vuodenajat nivoutuvat tiukasti toisiinsa. Lindblomin mukaan arkinen syöminen on kuitenkin suurin osa suomalaista ruokakulttuuria.
”Ruoka tuo meitä yhteen ja ylläpitää kotimaista ruokakulttuuria. Se pitää meidät kiinni juurissamme. Kouluruokailu ja työpaikkojen lounaslinjastot ovat myös meille tärkeitä tapahtumia. Kaikki tämä muokkaa suhdettamme syömiseen”, Lindblom toteaa.
Ruoan kotimaisuutta arvostetaan Suomessa. Muun muassa suomalaisen ruoan brändääminen sekä erilaiset kampanjat ovat tuottaneet tulosta. Suomalaisilta kysyttäessä ruoasta, kotimaisuus nousee selkeästi esille. Lindblomin mukaan ruoan kotimaisuus on yksi keskeisistä kriteereistä ruokaa valitessa.
”Kotimaisuutta pidetään eräänlaisena takuuna ruoan puhtaidesta, turvallisuudesta sekä luotettavuudesta”, Lindblom täsmentää.
Lindblomin mukaan tutkimuksissa on myös havaittu, että suomalainen ruoka yhdistetään myös terveellisyyteen, parempaan huoltovarmuuteen sekä luonnonmukaisuuteen.
”Moni haluaa ostaa suomalaista ruokaa myös siksi, että sen koetaan tukevan vahvasti kotimaista työllisyyttä.”
Lindblom kertoo suomalaisten kulutuskäyttäytymisen olevan samanlaista, kuin muilla vaurailla mailla yleensä. Oman maan tuotteet koetaan muita paremmiksi ja kotimaisuus nähdään laadun takeena ja erityislaatuisuutena.
”Vastaavasti kehittyvissä ja matalantulotason maissa ulkomaiset tuotteet usein koetaan turvallisempina ja parempina vaihtoehtoina”, Lindblom kertoo.
Lindblom huomauttaa kuitenkin, että kuluttajakyselyissä ihmisillä on taipumus hyveajatteluun, mikä voi antaa väärän kuvan oikeasta tilanteesta. Tällä Lindblom tarkoittaa sitä, että ihmiset saattavat ajatella kyselyyn vastatessa sitä mikä olisi hyvä ja oikeanlainen tapa vastata.
”Tutkimukset osoittavat, että kyselyissä kerrotut arvostukset heijastuvat vain osittain kulutuskäyttäytymiseemme. Vaikka suomalaisuus olisi tärkeä arvo kuluttajille, hinta, helppous, tuttuus tai kätevyys voi kuitenkin olla tekijä, joka lopulta painaa valinnassa eniten”, Lindblom kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
