
Keuhkomuhennosta ja paistettuja utareita, "hävikki" oli tuntematon sana sodista jo selvinneessäkin Suomessa
Yllätkö hävikin hallinnassa pula-ajan ihmisten tasolle?Sylttyjä ja hyytelöitä joka lähtöön; aivoista, kateenkorvasta, keuhkoista, utareista. Luulientä, vellejä, kasvisten umpiointia uusista perunoista porkkanoihin. Vilkaisu säännöstely-Suomessa käytössä olleeseen keittokirjaan pistää ajattelemaan, kuinka yltäkylläisesti elämme nykyään.
Vuonna 1948 ilmestynyt Keittotaito -kirja oli edesmenneen isotäti-Martan ainoa ruoanlaiton osviitta. Kyseinen kirjan painos on itseasiassa jo kuudestoista, samalla reseptikokoelmalla on kokattu jo 1930-luvulta asti.
Pula-ajan Suomessa osattiin hyödyntää tuotantoeläimen jokainen osa ja säilöä satokauden anti talteen. Herkuistakin oli kuitenkin ainakin lupa haaveilla. Erilaisten pikkuleipien ja makeistenkin ohjeet löytyivät kansista, jos sokeria vain oli käytettävissä.
Terveysvalistustakaan ei ole sivuutettu. Ruoasta kerrotaan jäävän ruumiiseen tuhkaa, jonka laadulla on väliä. Tuhkan laatu on ilmaistu ruoka-aineittain sen mukaan onko kyse happamasta vaiko emäksisestä ruoasta.
”Kuten erilaiset puut esimerkiksi märät rimat antavat toisenlaista lämpöä kuin kuivat koivuhalot, saa ruumiimmekin eri tavalla lämpöä ja voimaa eri ravintoaineista”, valistaa Keittotaito.
”Kaloriatarve” on kerrottu ammattikunnittain. Kaikkien eniten energiaa on kirjan mukaan tarvinnut puunsahaaja metsätyöläinen: kirjan suosituksen mukaan 5000-5400 kaloriaa päivässä. Käsinompelijalle on riittänyt 1800 kaloriaa päivässä.
Raskaissa naisten töissäkin ylletään kaloriatarpeessa kevyempien miestentöiden tasolle. Harva pääsi pulskistumaan. Kuva: KeittotaitoSiltä varalta, jos keittokirjan ohjeiden jälkeen jäisi vielä teurasjätteitä hyödyntämättä, löytyy kirjasta myös ohje saippuanvalmistukseen. Oli isotäti-Martta kirjoittanut ohjeen oheen myös itse paremmaksi kokemansa ohjeen. Tämä ohje kannattaakin nyt jokaisen hävikinnujertajan ottaa talteen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat













