Ruoka

Mehu ja ketsuppi tehdään raaka-aineista, joita ei toivota edes olevan – "Jos tuote loppuu hyllyltä, niin sehän on vain hyvä asia"

Kauppaan kelvottomat kasvikset ja hedelmät jalostuvat Imatralla laatumehuiksi ja kastikkeiksi.
Hanna Koikkalainen
Kaius Gestraniuksen tomaattikastike syntyy myyntiin kelpaamattomista tomaateista.

Omenien määrä kaatopaikalla järkytti. "Eikö tälle voi tehdä mitään?" imatralainen Teemu Laine hämmästeli.

Teemu Laine pyöritti vaimonsa Marin kanssa sivutöikseen mehuasemaa, jonne ihmiset toivat omenia puristettavaksi. Heille syntyi ajatus puristaa kauppojen myymättä jääneistä mutta vielä syömäkelpoisista, hedelmistä ja kasviksista mehuja.

Teemu ja Mari pyysivät yrityskumppaniksi Teemun lapsuudenkaverin Juuso Lindqvistin. Näin syntyi Thrsty Oy, hävikkimehufirma.

Teemu kiersi kauppoja keräämässä raaka-aineita, ja Mari oli yhteydessä kauppiaisiin. Ensimmäinen oli Imatralla, toinen, Joutsenossa, kolmas jo Helsingissä. Sitten piti miettiä ajankäyttöä.

"Alussa kiertäminen oli tarpeen, sillä meidän piti saada itsemme kauppiaitten tietoon. Kukaan ei aloita sillä, että Keskon auto pakittaa pihaan", Teemu Laine huomauttaa.

Tästä syksystä lähtien Keskon auto kuitenkin kaartaa pihaan. Thrsty on solminut Keskon kanssa sopimuksen, että sille toimitetaan Vantaan keskusvarastolta sellaiset syöntikelpoiset kasvikset, hedelmät ja marjat, jotka eivät kelpaa myyntiin.

Niistä tehdään Hyvis-mehuja, jotka tulevat myyntiin lokakuussa. K-ryhmän päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtajan Timo Jäsken mukaan mehun lähtökohta on nurinkurinen: se valmistetaan raaka-aineesta, jota ei toivota olevan.

"Ensisijainen tavoitteemme on, että hävikkiä ei syntyisi, mutta kun sitä syystä tai toisesta syntyy, haluamme sille fiksun jatkoelämän", Jäske sanoo.

Mehun koostumus vaihtelee raaka-aineiden saannin mukaan, ja se ilmoitetaan etiketissä.

Laine ja Lindqvist eivät osaa sanoa, minkä verran mehua syntyy. He eivät myöskään hiisku siitä, millainen sopimus heillä on Keskon kanssa ja maksaako raaka-aine tai sen kuljettaminen heille jotain.

"Jos meidän tuotetta ei ole kaupan hyllyllä, niin se ei ole paha asia. Silloinhan me ollaan pystytty minimoimaan hävikki", Lindqvist hymyilee.

Thrsty toimii Imatran Vuoksenniskalla tyhjilleen jääneessä kaupassa yhdessä Jävla Sås Bolagin kanssa.

"Meillä on täällä Imatran hävikkikeskus", naurahtaa Kaius Gestranius. Hän perusti kolme vuotta sitten Jävla Sås Bolagin, joka toimii samalla periaatteella kuin Thrsty: yritys ostaa Närpiön Vihannekselta tomaatit, jotka eivät kelpaa kauppaan, ja tekee niistä käyttövalmiin tomaattikastikkeen yrityksen grillaus- ja maustekastikkeiden rinnalle.

Koska Thrsty on erikoistunut nesteen poistoon kasviksista ja Jävla Sås Bolag toimii päinvastoin, yritykset tekevät yhteistyötä. Thrsty puristaa Jävla Sås Bolagin tomaatit.

Uusiin tiloihin rakennettiin yhteinen tehtaanmyymälä, missä Gestranius myy myös grillaustuotteita, sillä grillaus on miehen intohimo. "Ja korona on lisännyt sen suosiota", Gestranius on ilokseen huomannut.

Tehtaanmyymälä on jo saanut kanta-asiakkaita. "Ihmisille tulee hyvä mieli, kun voi ostaa suoraan tuottajalta tai valmistajalta. Täällä voi myös testata uusia tuotteita."

Gestranius on kotoisin Inkoosta, mutta vaimon myötä päätynyt Etelä-Karjalaan. Alkuksi hän kehitteli tuotteita kotona. "Vaimo tuskaili, että voiko muka jollain hemmetin soosseilla elättää itsensä. Siitä syntyi nimi Jävla Sås ja klassisesti Bolag siihen päälle", Gestranius naurahtaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

”Mitä jos järjestettäisiin Amazon-vientirengas?" – verkkokaupan jättimäinen virtuaalitori kiinnostaa jo perhekoon ruokaviejiä

Tunnetko posson? Se on kotkalaisten pyhä herkku, ja myydään usein loppuun jo samana päivänä

Pekka Puska sai Maailman Sydänjärjestön elämäntyöpalkinnon

Piparileivontakisan voittaja teki vaativan tuulimyllytyönsä kahdessa tunnissa – korona-ajan kisa vaati erikoisjärjestelyt