Ruoka

Leipää päätyy roskiin aiempaa vähemmän mutta vielä on kirittävää – yleisin syy on liian iso kertaostos

Hävikkiin menee yleensä kuivumaan päässyttä tai homehtunutta leipää.
Jaana Kankaanpää
Paistopisteestä ostettua leipää päätyy roskiin muuta leipää useammin.

Leivän osuus suomalaisten ruokahävikistä on noin neljä prosenttia, mikä tarkoittaa 1,3 kiloa leipää taloutta kohti vuodessa, selviää Luonnonvarakeskuksen hävikkitutkimuksesta. 77 prosenttia hävikistä on vaaleaa leipää.

Kaikkiaan ruokaa heitetään pois noin 20 kiloa taloutta kohti, ja leipää useammin roskiin tai kompostiin päätyvät vihannekset ja juurekset, kahvi ja tee, hedelmät ja maitotuotteet.

Mitä useammin leipää ostetaan, sitä suurempi on hävikki. Paistopisteestä ostettua leipää päätyy roskiin enemmän kuin muualta hankittua.

Tilanne on kuitenkin kohentunut. Vielä pari vuotta sitten Vaasan Oy laski, että jokaisesta Vaasan Ruispalat -pakkauksesta jää keskimäärin kaksi palaa syömättä. Suurin osa hävikistä syntyy kotitalouksissa, mutta kolmannes syntyy omissa leipomoissa.

"Hävikin määrä tarkoittaa valtavasti turhia työtunteja ja hukkaan heitettyjä raaka-aineita", toteaa Vaasan Oy:n toimitusjohtaja Thomas Isaksson.

Vaasan laski, että hävikin viljelyala oli vuonna 2018 noin 915 jalkapallokentällistä kotimaista ruista.

Lue myös:

Mehu ja ketsuppi tehdään raaka-aineista, joita ei toivota edes olevan – "Jos tuote loppuu hyllyltä, niin sehän on vain hyvä asia"

Hävikkileivän käyttö oluenpanossa aloitettiin jo vuosituhansia sitten – Jämä-oluen valmistukseen käytetään ruispaloja

Suomi aikoo puolittaa ruokahävikin vuoteen 2030 – Luke haastaa kaikki keinot käyttöön

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ravitsemustieteilijä pöyristyi Oatlyn Maitomyytit-kampanjasta: "Älytöntä hyökätä yhtä ruoka-ainetta vastaan!"

Oatly vastaa maitomyytit-kohuun: kyseessä on keskustelunavaus

Vuoden kalkkunatuottajiksi valittiin Jaana ja Jyrki Tapio Loimaalta – Lintujen hyvinvoinnin turvaaminen on tilan ykkösasia

MT ei julkaissut Oatlyn maidontuotantoa moittivaa mainosta