Suomi aikoo puolittaa ruokahävikin vuoteen 2030 – Luke haastaa kaikki keinot käyttöön
Hävikin vähentämiseen tarvitaan koko ketjun yhteistyötä, mutta kuluttajilla on suurimmat mahdollisuudet hävikin vähentämiseen, sanoo Hanna Hartikainen.
Kotitalouksilla on Luken tutkijan mielestä suurimmat mahdollisuudet vähentää ruokahävikkiä. Kuva: Stiina HoviEuroopan komissio on asettanut kaikille jäsenmaille velvoitteen mitata elintarvikejätettä tästä vuodesta lähtien. Lisäksi Suomen hallitus on asettanut kansallisen tavoitteen vähentää ruokahävikki puoleen vuoteen 2030 mennessä.
Niinpä Luonnonvarakeskus Luke on vuodesta 2018 kehittänyt hävikin seurantajärjestelmää ja tiekarttaa eli suunnitelmaa ja keinoja hävikin vähentämiseksi.
"Tarkoitus on seurata koko ruokaketjun sekä ruuaksi että ei ruuaksi tuotettua jätettä", tutkija Hanna Hartikainen Lukesta kertoo.
Ruokaketjun jätteeksi päätyvä osa on elintarvikejätettä, olipa se syömäkelpoista tai ei. Ruokahävikkiä on jätteen syömäkelpoinen osa.
Luke aikoo lanseerata suunnitelman hävikin vähentämiseksi eli hävikkitiekartan vuoden 2021 alussa. Se on tunnistanut kuusi keihäänkärkeä, joilla tähdätään elintarvikejätteen vähentämiseen.
”Hävikin vähentämisen keinoja ovat esimerkiksi vapaaehtoiset sopimukset, hävikkitiedon jakamisen liittäminen osaksi opetussuunnitelmaa, ravintoloiden menekin ennustejärjestelmät sekä hävikkisovellukset, jotka ohjaavat kotitalouksia vähentämään hävikkiään”, listaa Hartikainen.
Hartikaisen mielestä kotitalouksilla on suurimmat mahdollisuudet vähentää hävikkiä sekä kotona, kaupassa että ravintoloissa.
Lue myös:
Ruoka-apua rassaa resurssipula: Leipää ja kasviksia päätyy vieläkin runsaasti jätteeksi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
