Ruoka

Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee – ilmastopaneeli kehui Suomen maatalouden ilmastotavoitteita

Panelistit peräänkuuluttivat Suomelta konkreettisia toimia vastuullisen ruuantuotannon suosimiseksi.
Jaana Kankaanpää
Jouni Kemppainen (vas.) kyseli panelisteilta, ovatko suomalaiset valmiita maksamaan ruuantuotannon vastuullisuudesta. Paneelissa keskustelivat Mari Pantsar, Johan Åberg, Pia Julin ja Susanna Valtonen.

Suomella on maailman kunnianhimoisin tavoite hiilineutraaliuden suhteen, ja yli kymmenen toimialaa on tehnyt ilmastotiekartan, kehui Sitran kiertotalousasiantuntija Mari Pantsar.

"Suomi on ihan eri tasolla kuin muut maat, ja maatalous aitiopaikalla. Maatalous voi olla iso ratkaisija", Pantsar sanoi ja lisäsi, että pitäisi saada toimintaympäristö ja kannusteet kuntoon.

Pantsar oli yhdessä kolmen muun asiantuntijan kanssa MTK:ssa keskustelemassa ruuan ilmastovaikutuksista sen pohjalta, mitä Envitecpolis oli MTK:n ja SLC:n pyynnöstä selvittänyt.

Envitecpolis tutki vajaan kahdenkymmenen ruoka-aineen ja kahden esimerkkiaterian hiilidioksidipäästöjä suhteessa ravintoaineiden saantiin.

Selvityksen tehnyt ravitsemusasiantuntija Senja Arffman Envitecpolisista huomautti, että ruuan ympäristövaikutuksia arvioitaessa pitäisi aina muistaa myös ravitsemus. "Yksittäinen ruoka-aine ei ratkaise, vaan kokonaisuus."

"Syömistä ei voi lopettaa, ja se aiheuttaa aina hiilipäästöjä. Mutta omilla valinnoilla voi pienentää päästöjä."

Selvitys tehtiin osin kansainvälisillä päästöluvuilla, koska suomalaisesta tuotannosta ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa.

Luomunaudanlihan tuottaja Susanna Valtonen ei niellyt selvityksen tulosta sellaisenaan.

"Meidän lehmät laiduntavat viisi kuukautta ja syövät vain nurmirehua. Suomalaisen naudanlihan hiilijalanjälki on paljon pienempi kuin valtameren takana tuotetun."

Pantsar ilmoitti, että Sitralla ei ole kantaa kotieläinten määrään Suomessa, mutta hänen mielestään kymmenen prosenttia nykymäärästä on tarpeen luonnon monimuotoisuuden kannalta.

"Mutta niin kauan kuin syödään lihaa, se kannattaa tuottaa Suomessa."

Pantsar muistutti myös, että tulevaisuudessa vesiköyhillä alueilla ei kannata tuottaa lihaa lainkaan. "Meidän pitää tehdä kaikkemme, että ruuantuotantomme säilyy nykyisellään. Jos me tuotamme lihaa vastuullisesti, niin en poissulkisi myöskään lihan vientiä."

Kaupan hyllyllä vastuullisen tuotannon tulisi olla muita edullisempaa, ja hiilijalanjäljen voisi merkitä vaikkapa liikennevalomalliin, Pantsar esitti. Hän olisi myös valmis panemaan EU:n rajoille hiiliveron ja muuttamaan hankintalakia kannustamaan nykyistä vastuullisempiin hankintoihin.

Keskustelun juontanut Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen kysyi lopuksi, arvostetaanko Suomessa tuottajaa.

Pantsarin mielestä maatalous on aitiopaikalla, mutta kannusteet pitää saada kuntoon ja palkita esimerkiksi hiilensidonnasta samoin kuin nyt maksetaan päästöistä.

Valtonen uskoo, että kuluttaja kyllä arvostaa, mutta politiikka menee harhaan, kun tehdään päätöksiä vaikkapa kouluruuasta ilman tutkittua tietoa päästöistä.

MTK:n maatalousjohtajan Johan Åbergin mukaan populismin nousu on vääristänyt käsitystä. Yrittäjät luulevat, että yhteiskunta on heitä vastaan, vaikka oikeasti kuluttajat ovat tuottajien puolella.

Lue myös:

Riisi on ilmastopahis ja soija ja lohi sankareita, kun verrataan ruuan ilmastovaikutuksia suhteessa ravitsemukseen

Maataloustuottajia on palkittava hiilensidonnasta, vaatii Sitran Mari Pantsar

Onko juustolla todella yhtä suuri ilmastovaikutus kuin lihalla? "Riippuu lihasta ja juustosta"

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Löytyvätkö nämä tuotteet ostoskoristasi? K-ryhmä listasi ensi vuoden 15 nousijaa

K-ryhmän myynti osoittaa selvin luvuin kotimaisen suosion kasvun korona-aikana

Neljän ruokayrityksen vientirinki oli tammikuussa jo lähtökuopissa Hongkongiin – "Nyt odotamme Kiinassa uudenvuoden juhlinnan päättymistä", sanoo Snellmanin vientivastaava

Söin täällä: Suomalainen hevonen tekee viimeisen palveluksensa herkkusuun lautasella