Kotimaisilla pienyrityksillä hyvät näkymät juomakulttuurin muuttuessa

Kuva: Jukka Pasonen

Kauppias Ilari Kontsas asetteli paikallisen pienpanimon tuotteita hyllyyn torstaina. Kotimaiset erikoisoluet vetävät Alkossa ja alkoholilain vapautumisen jälkeen myös Mäntsälän Citymarketissa. Kuva: Kari Salonen

Kotimaisuus on noussut juomien myynnissä arvoonsa yhdessä viime vuosien kulutustottumusten muutosten kanssa. Kuluttajat arvostavat käsityöläisyyttä ja aitoutta.

Alkon tuoteryhmäpäällikkö Mika Kauppinen kertoo, että samaan aikaan käyttö on kohtuullistunut. Nautitaan vähemmän, mutta panostetaan laatuun ja kokeillaan eri makuja muun muassa ruuanlaittoharrastuksen lisäännyttyä.

Tämä on mahdollisuus kotimaiselle tuotannolle, ja se on selvimmin näkyvissä oluissa.

"Olen seurannut pienpanimoita vuosituhannen alusta. Silloin niiden osuus oluiden myynnistä oli pitkälti alle prosentin. Nyt ne muodostavat Alkossakin yli 10 prosenttia", sanoo aiemmin panimoteollisuuden puolella työskennellyt Kauppinen.

Kotimaisten pienpanimo-oluiden kysyntä lähestyy miljoonan litran rajapyykkiä. "Ne ovat jo mittavia määriä."

Kotimaisia pienpanimomerkkejä on Alkon olutvalikoimassa miltei 280 kappaletta eli 36 prosenttia. Määrä on yli viisinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vertailun vuoksi kotimaisia olutmerkkejä on Alkolla myynnissä yhteensä 330: pienpanimo-oluita on siis valikoimasta huomattava osa.

Suhteellisesti suurimmat kasvuluvut on nähty kotimaisissa tilaviineissä. Kymmenessä vuodessa niiden myynti on lähes 10-kertaistunut. Niiden kysyntä on Kauppisen sanoin kokonaisuutta katsoen "maltillista, mutta kasvavaa".

Valikoimassa on lähes 40 tuotetta, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2014. Kysyntää ovat kasvattaneet erityisesti alkoholittomat, jotka ovat tulleet myyntiin vuoden 2011 alun jälkeen.

Käsityöläisyyden arvostus on tässäkin Kauppisen mukaan mahdollisuus uuteen: "Ravintoloissakin on alkanut näkyä viinilistalla kotimaisia vaihtoehtoja, mikä kertoo kulttuurin kehittymisestä."

Alkon valikoiman noin 7 500 tuotteesta yli 500 tulee Suomesta. Suomi on suurimpien viinintuottajien Ranskan, Italian ja Espanjan jälkeen tuotemerkeissä mitaten neljänneksi suurin.

Kotimaisuuden aste vaihtelee litramäärissä mitaten tuotteittain. Oluissa ja väkevissä kotimaisuus on merkittävää. Kuluttajien kysynnän ja valikoiman kasvun kautta sen merkitys on siis nousussa viineissäkin.

Ostajien valintoja seurataan tarkkaan eri tuoteryhmissä. Kotimaisuus ei ole itsessään päällimmäinen valintakriteeri, vaan maku, hinta ja tunnettuus painavat eniten.

Tunnettuus on hyvin merkittävä: suuret merkit hallitsevat useissa tuoteryhmissä suurinta osaa myynnistä. Näin on perinteisesti etenkin kirkkaissa viinoissa ja oluissa.

Väkevien sisällä on nähtävissä samaa ilmiötä kuin oluissa ja viineissä. Suomalaiset merkit ovat esimerkiksi gineissä ja viskeissä voittaneet kansainvälisiä palkintoja, mikä on kohentanut kotimaisten käsityöläistislaamojen asemaa.

"Kokonaisuutena väkevien kysyntä on kuitenkin pudonnut jo pidempään", Kauppinen painottaa.

Se on tiennyt pudotusta myös likööreille, joissa kotimaisilla viiniä valmistavilla marjatiloillakin on useita tuotteita.

"Kun trendikkäämmät juomat ovat pärjänneet, perinteisemmät marjaliköörit ovat pudonneet. Voi toki käydä niin, että niillekin nähdään laajempaa kysyntää jatkossa, kun drinkkikulttuuri kehittyy", Kauppinen uumoilee.

Myös Mäntsälän Citymarketin kauppias Ilari Kontsas näkee kaupan vapautumisen myönteisenä.

Pienpanimoiden erikoisoluiden myynti on alkuvuoden aikana kohonnut myymälässä jopa 70 prosenttia vuoden takaisesta. Kontsas korostaa, että nousu on koitunut erityisesti kotimaisille merkeille.

Ulkomaisten isojen olutmerkkien menekki on vastaavasti pudonnut kymmenisen prosenttia.

"Olisiko niin, että kotimaisuus on erikoisoluissa se, mitä kuluttajat haluavat?"

Lähes yhtä selvä voittaja on ollut vahva lonkero, siiderin myynti on hieman laskenut.

Asiakkaat ovat alkaneet kysellä myös matalan alkoholipitoisuuden viinejä, joista esimerkiksi kuohuviinejä onkin lisätty valikoimaan.

Kesko ja SOK toteavat panimoalan tavoin, että kokonaisuutena alkoholilain vapautuminen ei ole aiheuttanut ostoryntäystä ruokakauppoihin.