Ministeri Leppä: Suomen täytyy tehdä elintarvikkeitaan maailmalla tykö – "Olemme olleet turhan vaatimattomia"

Jari Leppä kannustaa elintarvikealan yrityksiä lisäämään yhteistyötään viennin edistämiseksi. Kuva: Kari Salonen

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepällä (kesk.) on näkemys, miten Suomi saa puskettua elintarvikkeitaan maailmalle.

"Meidän pitää tehdä itsemme tykö entistä enemmän. Vientiohjelmat tekevät hyvää työtä, mutta vaaditaan lisää pitkäjänteisyyttä. Tämä on maraton, eikä mikään pikamatka. Tekemistä on paljon. Tarvitaan lisää yhteistyötä, jotta pienilläkin toimijoilla on mahdollisuuksia mennä markkinoille", Leppä sanoi torstaina Arktisuus elintarvikeviennin kärkenä -hankkeen loppuseminaarissa Helsingissä.

Ministerin mukaan suomalaiset ovat olleet turhan vaatimattomia markkinoinnissa, vaikka tuotteet ovat kunnossa ja maineemme luotettava. Hinnalla suomalaiset elintarvikkeet eivät kuitenkaan voi kilpailla, vaan korkealla laadulla.

Leppä muistuttaa, ettei EU:kaan ole välttynyt ruokakriiseiltä. Sen sijaan suomalaista, puhdasta ruokaa voi syödä turvallisin mielin. Suomessa muun muassa hallitaan kasvi- ja eläintaudit minimoimalla samalla torjunta-aineiden ja antibioottien kulutus. Elintarviketurvallisuuden vaatimukset ovat tiukkoja ja tuotanto vastuullista.

"Meillä voi syödä raakaa kananmunaa, koska salmonellaa on niin vähän", mainitsee Ruokatieto Yhdistyksen hankevastaava Eeva Heikkilä.

Hän huomauttaa, että hyvä olo ja vastuullisuus ovat ruoka-alan isoja trendejä maailmalla, mikä sopii Suomelle erinomaisesti.

Toimialajohtaja Esa Wrang Food from Finland -vienninedistämisohjelmasta kertoo, että tyypillinen virhe, joka viennissä tehdään, on yrittää viedä suomalaiseen makuun räätälöityä tuotetta maailmalle. Japanilaiselle ei maistu sama tuote kuin suomalaiselle. Reseptejä pitää rohkeasti muuttaa, vaikka tuote myytäisiin yhden ja saman brändin alla.

Toinen ongelma on, etteivät yritykset investoi tarpeeksi vientiin, niin tuotteiden markkinointiin kuin osaavaan henkilöstöönkin.

"Vientiin pitäisi lähettää firman parhaat miehet ja naiset."

Wrangin mukaan viennistä tulisi tehdä strateginen osa liiketoimintaa. Koko maailmaa ei kannata yrittää valloittaa kerralla, vaan valita markkina, jonka kuluttajien tarpeisiin, jakelukanaviin ja toimintakulttuuriin tutustutaan perusteellisesti.

Puhtaan arktisen ruuan lähtökohdat ovat puhdas ilma, vesi ja maaperä, pitkä kylmä talvi, lyhyt viileä ja valoisa kesä, tuotantoeläinten hyvä hoito sekä osaaminen.

Esimerkkeinä tutkitusti laadukkaasta, pohjoisesta tuotannosta Arktisuus elintarvikeviennin kärkenä - hankkeen nettisivuilla mainitaan kala, kaura, kumina, luonnonmarjat, naudanliha ja maito, sianliha ja siemenperuna.

Kaksivuotisessa hankkeessa on tuotettu materiaalia yrityksille, jotka mielivät kansainvälisille vesille. Tueksi on tehty muun muassa brändikäsikirja, video, dia-pohjia, valokuvia, esitepohjia ja esitteitä sekä listattu käytännön vinkkejä.