Hallitus kuntapäättäjille: lautaselle kotimaista ruokaa

Ajatushautomo Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen ei halua, että koululaosille tarjotaan ensisijaisesti kotimaista ruokaa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Hallitus hyväksyi torstaina ruokapoliittisen selonteon, joka määrittää Suomen ruokapolitiikan tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Kuntia patistetaan suosimaan kotimaisia raaka-aineita, mikä olisi eduksi myös kansantaloudelle.

Selonteko käsittelee ruokapolitiikkaa laajasti seitsemässä eri kokonaisuudessa, joita ovat alkutuotanto, ruuan reitit, tutkimus ja neuvonta, ruokakulttuuri, kansanterveys, ruokaturva ja kilpailukyky.

Kunkin kokonaisuuden jälkeen esitetään liuta toimenpide-ehdotuksia.

Selonteossa haastetaan kehittämään muun muassa korkean jalostusasteen tuotteiden vientiä, ruokamatkailua ja ruokakasvatusta.

Selonteossa käsitellään aiempaa laajemmin vesiosaamista ja -teknologia. Se on nostettu yhdeksi Suomen vientikärjistä. Visiona on, että siniseen biotalouteen perustuva liiketoiminta on vuoteen 2025 mennessä vahvassa kasvussa.

Julkisen ruokapalvelujen hankintaosaamista halutaan parantaa. Kuntia kehotetaan kirjaamaan strategioihinsa vaatimukset kotimaisten elintarvikkeiden hankinnasta. Kotimaisen ruuan osuuden kasvattaminen julkisissa ruokapalveluissa nähdään tehokkaana tapana osallistua maan taloustalkoisiin.

Selonteko ennakoi, että kasvisten osuus suomalaisten ruokavaliossa kasvaa ja eläinperäisten tuotteiden kulutus laskee. Siksi eläinten käyttö elintarviketuotantoon on jatkossa pystyttävä perustelemaan aiempaa paremmin.

Selonteossa vaaditaankin eläinten hyvinvointiin liittyvä laatumerkintä, jotta eläinperäisten tuotteiden uskottava markkinointi on mahdollista.

Selonteko etenee seuraavaksi eduskuntakäsittelyyn. Eduskuntakeskustelun pohjalta maa- ja metsätalousministeriö laatii toimeenpanosuunnitelman, jossa myös sidosryhmiä sitoutetaan mukaan selonteon toimeenpanoon.

Ruokapoliittinen selonteko