Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Insinööri kehitti viljelystä vauhtilajin: Satoa korjataan neljästi viikossa

    Siinä missä Samuli Laurikaisen isä korjaa pellolta yhden sadon vuodessa, Samuli tuottaa siemenistä neljä satoa viikossa. Tarvitaan vain siemenet, vettä ja oikeaa tekniikkaa.
    "Versot kasvavat siemenestä, ihan niin kuin ihmisetkin", virnuilee Samuli Laurikainen. Kasvuun tarvitaan vain vettä ja valoa.
    "Versot kasvavat siemenestä, ihan niin kuin ihmisetkin", virnuilee Samuli Laurikainen. Kasvuun tarvitaan vain vettä ja valoa. Kuva: Vesa Laitinen
    Siemenet pestään, pastöroidaan, jäähdytetään ja siirretään idätykseen, jolloin robotti kastelee ne 12 kertaa tunnissa. Idätys kestää 3–4 vuorokautta ja versotus reilun vuorokauden, minkä jälkeen tuotteet pakataan ja ne lähtevät myyntiin.
    Siemenet pestään, pastöroidaan, jäähdytetään ja siirretään idätykseen, jolloin robotti kastelee ne 12 kertaa tunnissa. Idätys kestää 3–4 vuorokautta ja versotus reilun vuorokauden, minkä jälkeen tuotteet pakataan ja ne lähtevät myyntiin. Kuva: Vesa Laitinen

    "Peruna on uusi trendikasvi Euroopassa, se tuli tänne vasta 1700-luvulla. Nämä ovat vanhoja perinnekasveja. Kaikenlaisia muotivirtauksia tulee, mutta perinteistä on pidettävä kiinni", veistelee henkselihousuihin pukeutunut kikkaraviiksinen Samuli Laurikainen ja viittaa viljelykasveihinsa.

    Mies tuottaa ituja ja versoja insinöörin innolla Vantaan Vaaralassa. Kesällä tuotanto on siirtymässä uusiin tiloihin "jonnekin logistisesti hyvään paikkaan pääkaupunkiseudulla", koska tuotanto on kasvanut niin vauhdilla.

    Laurikainen perusti Silmusalaattia tuottavan yrityksensä vuonna 2012. Konetekniikan diplomi-insinööriksi valmistuneen miehen tavoite oli lapsesta asti tulla yrittäjäksi. Yritysideoita oli laidasta laitaan voimalaitosten tulipesämuurauksista ruumiskylmiöihin.

    Lopulta asunnon suihkukaapissa testatusta itujen kasvatuksesta kehittyi toimiva prosessi.

    "Elokuun 3. vuonna 2012 oli eka päivä yrittäjänä. Samana päivänä kihlattu teki raskaustestin, johon ilmestyi kaksi viivaa. Oma tytär ja yrittäjäura ovat siis samanikäiset. Siinä on hyvä kannustinjärjestelmä", Samuli virnuilee.

    Vaikka firman luvut paperilla ja excel-taulukoissa näyttivät lupaavilta, edessä oli pitkä ja kivinen tie, aluksi yksin.

    "Vaikka itse rakastaa tuotetta, vaatii työtä ennen kuin saa muut vakuuttuneiksi sen hyvyydestä. Alkuun ei ollut rahaa edes nettisivuihin, vaan ne tehtiin ilmaiselle blogipohjalle." Laurikainen kuittaa, että virheistä onneksi oppii.

    Koneinsinöörinä Laurikainen on itse suunnitellut itujen ja versojen kasvatuslaitteet. Tuotannossa ovat puna-apila, sinimailanen, parsakaali, retikka, linssi ja herne, joista kasvatetaan silmusalaattisekoituksia.

    Yli puolet siemenistä Laurikainen ostaa Italiasta, loput Suomesta. Itävyys, puhtaus ja lajike ovat tärkeitä siemenerien valinnassa.

    Siemenet kasvavat ilman kasvualustaa pelkän veden ja keinovalon voimalla. Energia on uusiutuvaa, sertifioitua tuulivoimaa. Mitään torjunta-aineita tai lannoitteita ei käytetä.

    "Tää on tämmöstä tehotuotantoa, luomua tietenkin. Ideologia on tärkeä, mutta en usko täydellisyyteen, vaan siihen, että asiat voi aina tehdä paremmin."

    Paremmin tekemisestä kertoo, että Silmusalaatit ovat juuri siirtyneet kartonkirasioihin, kun ne aiemmin kasvatettiin suoraan muovirasioissa. Uutta pakkausta kehitettiin kolme vuotta, koska asiakkaat toivoivat muovista luopumista. Uudessa rasiassa on 95 prosenttia vähemmän muovia kuin entisessä.

    Pari ensimmäistä vuotta Laurikainen työskenteli yksin. Nyt hänellä on puolenkymmentä vakituista työntekijää ja toinen mokoma tilapäisiä. Tuotteita menee sekä S- että K-ryhmälle ja lisäksi tukkuliikkeisiin.

    "Kesti kolme vuotta ennen kuin pääsin keskusliikkeisiin. Hesarin jutun jälkeen sain jakelutiet auki. Ensimmäiset viisi vuotta olin kaikki perjantait ja lauantait kaupoissa maistattamassa silmusalaatteja. Oli pakko saada tuotteet myydyksi, että firma pysyi seuraavan viikon pystyssä."

    Kun satokausia on takana jo noin viisisataa, siihen mahtuu katovuosiakin. Mutta Laurikaisella on katse eteenpäin. Häntä innostaa, kun saa testata omia ideoita käytännössä.

    "Euro on hyvä mittari. En ole vielä päässyt insinöörin palkkoihin, mutta viimeiset kolme vuotta olen pystynyt joka kuukausi nostamaan palkkaa. Tuntipalkka tosin on firman huonoin."

    Ihmekös tuo, kun mies työskentelee öisinkin. Kirjoittaa illalla tehtävälistan paperille ja aamulla vastaukset.

    "Yrittäjänä ei tarvitse herätyskelloa. Kun aamulla tulee ajatus, alkaa vain heti toimia."

    Laurikaisen isä on jo eläkkeellä mutta viljelee vielä peltoja Savonlinnan Nousialassa. "Kun olin kolme vuotta tehnyt tätä, niin mutsi sanoi, että eiks sun Samuli kannattais mennä oikeisiin töihin, että pystyisit elättään perheesi."

    Kihlatulleen Laurikainen antaa täydet pisteet. "Tätä ei moni ois jaksanu katella. Tosin ei ole paljon tarvinnutkaan."

    Snafu Oy

    Tuottaa ituja ja versoja Silmusalaatti-tuotemerkillä.

    Sato on 14 000 kg neliömetrillä. 3–4 satoa viikossa.

    Liikevaihto 796 000 euroa vuonna 2018.

    Kolme ydinasiaa

    1. Kasvatetaan ja myydään Silmusalaattia, mistä saadaan kassavirtaa.

    2. Rakennetaan brändiä.

    3. Rakennetaan skaalattavaa kansainvälistä konseptia, jota voidaan viedä ulkomaille.