Pehmeä jäätelöherkku maistuu suomalaisille ympäri vuoden ja erityisesti vaniljanmakuisena – maun suosioon on parikin syytä
Pehmeäjäätelöön ja Britannian entiseen pääministeriin Margaret Thatcheriin liittyy eräs sitkeästi elävä myytti, joka ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa.
Pehmis maistuu suomalaisille. Kuva: iStockJäätelöstä tulee todennäköisesti ensimmäisenä mieleen pakastinkylmä kimpale. Kaikki jäätelö ei kuitenkaan ole hyisen kylmää.
Kyseisellä viileänpehmeällä herkulla on monta nimeä, joista kirjakieli tuntee muun muassa sanan ”pehmeäjäätelö”. Kielitoimiston sanakirja kuvailee pehmeäjäätelöä näin: ”Tavallista pehmeämmäksi kuohkeutettu jäätelö, pehmytjäätelö, pehmojäätelö, soft ice.”
Arkikielessä puolestaan puhutaan yleensä pehmiksestä, mutta itse asiassa Pehmis on Froneri Finlandin omistama brändi. Esimerkiksi Ingmanilla vastaava brändi on nimeltään Softis.
Pehmeäjäätelöt maistuvat suomalaisille jopa niin hyvin, että niistä tuli koronakesinä pulaa. Esimerkiksi heinäkuussa 2021 pehmojäätelö loppui monista kioskeista, kun koronarajoitusten hellittäminen, lomakausi ja hellesäät osuivat samaan ajankohtaan (HS 26.7.2021).
Froneri Finlandin markkinointijohtaja Minna Brunberg kertoo, että suomalaisille maistuu pehmeäjäätelö erityisesti kesällä, mutta kysyntää riittää muinakin vuodenaikoina.
Ympärivuotista kysyntää edesauttaa se, että monet pikaruokaketjut, kahvilat ja lounasravintolat tarjoavat pehmeää jäätelöherkkua jälkiruokana vuodenajasta riippumatta.
Lämpimämmän jäätelön maut tulevat paremmin esiin.
Pehmiksen kestosuosion syyksi Brunberg arvelee sitä, että se tarjoaa erilaisen makukokemukset kuin monet muut jäätelöt.
”Pehmeäjäätelö nautitaan lämpimämpänä kuin muut jäätelöt yleensä, jolloin maut tulevat hyvin esiin ja jäätelön rakenne on samettisen pehmeä.”
Pehmis tai muutkaan pehmeäjäätelöt eivät varsinaisesti poikkea raaka-aineiltaan muista jäätelöistä, kertoo Brunberg.
Valmistustavaltaan pehmeäjäätelö eroaa tavallisesta jäätelöstä siten, että pehmeäjäätelön massa vispataan ja annostellaan vasta myyntitilanteessa.
Vispauksen jälkeen valmis tuote on sen verran kylmää, että se säilyttää muotonsa syöntihetken ajan. Etenkin helteellä pehmeäjäätelön syöjän kannattaa kuitenkin nauttia herkkunsa ripeästi.
Suomalaiset ovat jäätelönsyönnissä Euroopan ennätyksen haltijoita. Maailmanlaajuisesti Suomi on jäätelönkulutuksessa neljäs Yhdysvaltojen, Australian ja Uuden-Seelannin jälkeen.
Keskimäärin suomalainen syö jäätelöä lähes 13 litraa vuodessa. Vuorokautta kohti tällainen määrä tekee noin 40 millilitraa, mikä vastaa melkein kokonaista Pingviini-puikkoa per päivä.
Pehmisten maailmassa suomalaisten kestosuosikki on Brunbergin mukaan sama kuin tavallisten jäätelöiden puolella, eli vanilja. Myös kakkos- ja kolmossijaa pitävät suklaa ja mansikka ovat samat kuin muiden jäätelöiden puolella.
Brunberg arvelee vaniljanmakuisen Pehmiksen suosion syyksi erästä käytännön seikkaa. Pehmis-massa on nestemäistä, eli yksihanaisella pehmytjäätelölaitteella on mahdollista myydä vain yhtä makua kerrallaan.
Vaniljanmakuinen pehmeäjäätelö antaa kuitenkin tilaa myös muille mauille ja maustamiselle, joten jokainen asiakas voi tuunata oman annoksensa esimerkiksi erilaisilla kastikkeilla, keksinmuruilla ja muilla lisukkeilla.
Pehmytjäätelön historiaan liittyy sellainen vuosikymmeniä elänyt myytti, että kyseisen herkun olisi keksinyt brittiläinen kemisti Margaret Roberts, joka tunnetaan paremmin nimellä Margaret Thatcher (1925–2013).
Tarinassa on kuitenkin yhdysvaltalaisen The New Yorker -aikakauslehden (9.4.2013) mukaan totta vain jonkin verran.
Nuori kemisti, tuleva Britannian pääministeri, kyllä kuului erään elintarvikeyrityksen tuotekehitystiimiin, ja tiimi kyllä kehitti jäätelölle uudenlaisen vispausmenetelmän hyvällä menestyksellä 1940-luvun lopulla.
Yhdysvalloissa oli kuitenkin New Yorkerin mukaan myyty vastaavaa jäätelötuotetta jo edeltävällä vuosikymmenellä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
