Kun suomalainen etsii pullataikinan ohjetta, keittokirja ei ole suosituin vaihtoehto – tämä tiedetään paikassa, jossa reseptejä kehitetään

Elintarvikepakkauksiin painetaan usein reseptejä. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomen todennäköisesti luetuin pullataikinan ohje on se, joka on painettu vehnäjauhopussin kylkeen. Resepti ei ole päätynyt siihen sattumalta.

K-ryhmällä ruokaohjeiden alkupiste on Helsingin Kalasatamassa K-Koekeittiöllä, josta reseptit päätyvät muun muassa yrityksen omien tuotemerkkien pakkauksiin.

Näitä merkkejä ovat kuluttajakäyttöön tarkoitetut Pirkka, Pirkka Parhaat ja K-Menu sekä ammattilaiskeittiöihin tarkoitettu Menu.

K-Koekeittiön tarkoituksena on palvella kuluttajaa, kertoo ruoka-asiantuntija Leena Korkalainen.

”Esimerkiksi vehnäjauhopussissa on pullaresepti siksi, että sieltä kuluttajat ovat tottuneet kyseistä ohjetta etsimään.”

Pakkauksiin päätyy reseptejä myös muista syistä kuin kyseisen raaka-aineen käyttöohjeeksi. Jos kyseessä on vaikkapa ruokapakaste, sen sulatus- ja paistoajat testataan koekeittiöllä uunissa, pannulla, mikrossa ja nykyään myös airfryerissä.

Pakkaukseen saattaa päätyä myös resepti, jonka on tarkoitus antaa tuotteen käyttöön uutta näkökulmaa, Korkalainen kertoo. Tästä syystä esimerkiksi piimäpurkissa lukee kuivakakun ohje ja tomaattimurskapakkauksessa on ohje papulasagnen valmistamiseen.

Ruokapakkauksiin saatetaan merkitä muun muassa resepti, jonka on tarkoitus antaa vinkkiä tuotteen monenlaisista käyttötavoista. Kuva: Hanna Linnove

K-Koekeittiön ruoka-asiantuntijat vastaavat pakkausresepteistä ja tuotteiden käyttöohjeista.

Lisäksi K-Koekeittiöllä työskentelevät K-Ruoan ruokatoimittajat. He kehittävät ja testaavat reseptejä ja muita ruokasisältöjä Pirkka-lehden välistä löytyvään K-Ruoka-lehteen sekä K-Ruoan verkkosivuille, sovellukseen ja sosiaalisen median kanaviin.

Reseptejä on kertynyt verkkoon vuosien varrella jo melkein 9 000.

”Reseptit on tärkeää testata juuri niillä aineilla, joita reseptissä käytetään, jotta ohje toimii myös kotona”, Korkalainen kertoo.

Reseptien perustana ovat sesongin raaka-aineet, sillä silloin raaka-aineet ovat paitsi parhaimmillaan, myös edullisimmillaan. Siksi esimerkiksi mansikkakakun resepti on ajankohtainen keskikesällä ja appelsiinikakun puolestaan alkuvuonna.

Ohjeissa on Korkalaisen mukaan tärkeää miettiä myös pakkauskokoja. Ei ole kuluttajan tai ympäristön edun mukaista, jos purkinpohjia jää keräämään hometta kuluttajan jääkaappiin.

Ohjeet eivät synny tyhjiössä, vaan koekeittiöllä seurataan tarkasti erilaisia trendejä ja yhteiskunnallisia ilmiöitä.

Jo jonkin aikaa ruualta on toivottu esimerkiksi vaivattomuutta, ja omat seurauksensa on ollut esimerkiksi yhden hengen kotitalouksien määrän kasvulla. Tällaisiin tarpeisiin vastaavat esimerkiksi pienemmät, muutaman annoksen reseptit.

Suosituissa resepteissä on monesti sekä jotain tuttua että jotain uutta. Texmex-makaronilaatikossa kotoinen makaronilaatikko saa makua tacomausteesta ja pinnalleen maissilastuja.

Uudet ravitsemussuositukset otetaan jatkossa huomioon esimerkiksi siten, että resepteissä tarjoillaan entistä enemmän ideoita kasvisten ja kalan luovaan käyttöön. Lisäksi luvassa on entistä enemmän Sydänmerkillä varustettuja reseptejä.

Viime vuodet ovat olleet yhteiskunnan tasolla melkoista myllerrystä, ja taloustilanne on monessa kotitaloudessa tiukka. Myös lohturuualle, kuten lapsuudesta tutuille kotiruuille, on vaikeina aikoina sijansa.

Kuten muutkin tekstit, myös ruokaohjeet heijastelevat aikaansa. Korkalainen kuvailee, että enää resepteissä ei voisi käyttää esimerkiksi vanhoista keittokirjoista tuttua ilmaisua ”paistetaan hyvässä uuninlämmössä”, vaan koko ohjeen pitää olla täsmällistä ja selkeää kieltä.

”Saman ohjeen pitää toimia sekä aloittelevan ruuanlaittajan, ruokaharrastajan että hifistelijän keittiössä”, Korkalainen kuvailee.